Korjaamisen korkotukilaina ei kelpaa yksityisille vuokrataloyhtiöille
Valtion korkotuki ei kelpaa yksityisille vuokrataloja omistaville yrityksille. Korkotukilainoilla rahoitettiin viime vuonna vain noin 2â 000 vuokra-asunnon korjaaminen ja tänä vuonna lainoja on myönnetty tuhannen asunnon korjaamiseen. Näistä lainoista ylivoimainen valtaosa kohdistuu kuntien ja kaupunkien omistamien vuokrataloyhtiöiden asuntojen korjauksiin. VVO:lla on ollut tänä vuonna vain muutama korkotukilainalla korjattu hanke, Satolla niitä ei ole ollut yhtään.
Valtion korkotuki ei kelpaa yksityisille vuokrataloja omistaville yrityksille. Korkotukilainoilla rahoitettiin viime vuonna vain noin 2â 000 vuokra-asunnon korjaaminen ja tänä vuonna lainoja on myönnetty tuhannen asunnon korjaamiseen. Näistä lainoista ylivoimainen valtaosa kohdistuu kuntien ja kaupunkien omistamien vuokrataloyhtiöiden asuntojen korjauksiin. VVO:lla on ollut tänä vuonna vain muutama korkotukilainalla korjattu hanke, Satolla niitä ei ole ollut yhtään.
Miksi ilmainen raha ei sitten kelpaa asuntoja omistaville yhtiöille? Tärkein selitys on se, että korkotukilainat pidentävät lähitulevaisuudessa vapautuvien kohteiden rajoituksia. Rajoituksia kuitenkin lievennettiin vuonna 2007. Tuetun korjauslainan tuoma rajoitusaika on 30 vuotta, mutta hakemuksesta kohteet vapautetaan Aran mukaan rajoituksista jo kymmenen vuoden kuluttua.
Vuokra-asukkaille yritysten menettely tuo lisäkustannuksia. Korkotason noustessa asukkaiden on maksettava vuokrissaan kalliimman korjausrahoituksen kustannuksia, jotta yleishyödylliset yhtiöt pääsevät nopeammin eroon asuntoja koskevista rajoituksista.
Asunto-osakeyhtiöille korkotukilainat ovat kelvanneet hyvin. Ne voivat saada korkotukilainaa 40 prosenttiin korjaushankkeen kustannuksista. Korkotukilainoja myönnettiin viime vuonna 8â 425 asuntoon ja vuonna 2009 vajaaseen 10â 700 asuntoon. Tänä vuonnakin korjauslainoilla on rahoitettu yli 4â 600 asunto-osakeyhtiöasunnon korjauksia.
VVO ja Sato karttavat rajoituksia
VVO investoi asuntojen korjaamiseen noin 35-40 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion korkotukilainoja yhtiö ei juurikaan käytä, vuositasolla ne ovat yksittäistapauksissa, kertoo investointiyksikön johtaja Mikko Suominen. Perustelu on selkeä.
”Sen takia että siitä tulee uudet rajoitukset. Me emme halua pidentää olemassa olevia rajoituksia esimerkiksi julkisivukorjauksen takia.”
Korkotukilainan käytön ensimmäinen ehto VVO:ssa on, että se ei saa pidentää kohteiden olemassa olevia rajoituksia. Suominen perustelee rajoitusten välttämistä sillä, että ne estävät perustellutkin kohteiden myynnit. 40 vuotta vanha kohde saattaa olla järkevää myydä ja rakentaa uusia asuntoja johonkin muuhun paikkaan. Yhtiön ainut tehtävä on vuokrata asuntoja, joten asuntojen myyminen ei lopeta asuntojen vuokrausta.
”On harhainen käsitys, että toimintaa pitäisi harjoittaa juuri nyt olevilla taloilla. Talot pitäisi pitää haluttuina, rajoitusten kautta sitominen ei ole meidän kaltaisellemme yhtiölle oikea lähestymistapa”, Suominen sanoo todeten, että valtion tuen vastapainona on myös oltava rajoituksia.
Suomisen mukaan VVO saa isona toimijana lainarahaa niin edullisesti, ettei kustannuksissa ole oleellista eroa korkotukilainan kustannuksiin. Todella korkeisiin korkoihin hän ei usko. Korkotuen loppumisen jälkeenkin lainasta on maksamatta kolme neljäsosaa.
Sato käytti viime vuonna asuntokannan korjaamiseen ja asuntojen laadun parantamiseen tilinpäätöksen mukaan runsaat 30 miljoonaa euroa. Summa on tänä vuonna suurin piirtein sama. ”Me teemme korjaukset omalla rahalla, näitä Aran korkotukirahoja me emme käytä”, yksikön johtaja Jouko Kuusela sanoo. Hänen arvionsa mukaan tärkein syy korkotukilainojen välttämiseen on lainoihin liittyvät jatkorajoitukset.
Tilastokeskuksen mukaan asunto-osakeyhtiöt ja ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2010 kaikkiaan 1,6 miljardilla eurolla. Se on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjaamisen korkotukilaina ei kelpaa yksityisille vuokrataloyhtiöille”