Tutkijat rahoittaisivat vanhusten hoivaa heidän asunnoillaan

”Tällä hetkellä julkinen sektori tyypillisesti maksaa vanhuusajan hoivan, mutta jo parisenkymmentä prosenttia kuluista katetaan asiakasmaksuilla”, tutkimusjohtaja Markus Lahtinen PTT:stä sanoo.

Rahoituspohdinnan taustalla ovat ennusteet iäkkäiden määrän reilusta kasvusta. Kun viime vuonna yli 80-vuotiaita oli 4,8 prosenttia väestöstä, vuonna 2040 heidän osuutensa on kohonnut yli 10 prosenttiin.

”Varsinkin yli 80-vuotiailla hoivan tarve kasvaa nopeasti”, Lahtinen sanoo.

Asunnon arvon säilymiseen luotetaan

PTT:n tutkijat hyödyntäisivät tulevaisuuden vanhusten hoivan rahoittamisessa erityisesti asuntovarallisuutta, jota heille on tilastojen mukaan kertynyt runsaammin kuin nuoremmille ikäryhmille. Koska asuntojen arvo vaihtelee vähän ja nousee tasaisesti yleisen tulokehityksen mukaisesti, se antaa tutkimuksen mukaan hyvän suojan hoivakustannusten muutoksia vastaan.

”Asuntojen hyödyntäminen rahoituksessa edellyttää kuitenkin, että esimerkiksi pankit tarjoaisivat asiakkailleen kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi käänteisen asuntolainan”, Lahtinen sanoo.

Käänteiset asuntolainat mahdollistavat sen, että ikäihminen voi samanaikaisesti sekä asua omassa kodissaan että irrottaa varallisuutta hoivan rahoitukseen.

Omaisuus voi loppua kesken

Jos keskivertopariskunta käyttää koko omaisuutensa hoivan rahoitukseen, sillä saadaan Pellervon laskelmien mukaan vähintään 13 vuoden hoiva kotona tai vähintään neljän vuoden asuminen ympärivuorokautisessa hoidossa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten varallisuus ei kuitenkaan riitä antamaan suojaa pitkäaikaisen hoivan tarpeeseen. Riskinä on, että omaisuus loppuu ennen kuin hoivan tarve päättyy.

Ratkaisuksi tutkijat tarjoavat niin sanottua hoivavakuutusta. Tutkimuksen mukaan asuntovarallisuuden turvin olisi mahdollista hankkia vakuutus, joka takaisi kotona annettavan hoivan. Vielä hoivavakuutuksia ei ole tarjolla.

”Selkeä määritelmä julkiselle hoivalle”

Entä kuinka käy niiden kansalaisten, joilla ei ole asuntoja tai metsiä hoitonsa rahoittamiseen? Tutkimusjohtaja Lahtisen mukaan valtiovallan pitäisi jossain vaiheessa selkeästi määrittää, minkälainen hoiva taataan julkisista varoista jokaiselle vanhukselle.

”Sen jälkeen ihmiset voisivat pohtia, onko heillä mahdollisuuksia ja halua täydentää palvelujaan oman rahoituksen turvin.”

Lahtisen mukaan yksityisen varautumisen yleistyminen voi jopa parantaa julkisten palvelujen tasoa, kun kansalaisten omien varojen käyttö saa aikaan kustannussäästöjä. Pahempi vaihtoehto on julkisten hoivapalveluiden heikentyminen, jos poliittinen tahto ylläpitää niiden tasoa hapertuu.

Lahtisen mukaan kannustaminen oman varallisuuden käyttöön toimii paremmin kuin pakottaminen, jota olisi esimerkiksi omaisuuden huomiointi asiakasmaksuja määriteltäessä. Tutkija arvelee, että pakottamisen seurauksena ihmiset alkaisivat myös piilottaa omaisuuttaan.