Helsingin Ympäristökeskuksen uusien tilojen energiankulutus vain puolet entisiin verrattuna
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uuden Viikin ympäristötalon energiankulutus on ollut tilojen ensimmäisen kolmen käyttökuukauden aikana vain noin puolet keskuksen vanhojen tilojen kulutuksesta. Lisäksi energiankulutuksen pitäisi laskea vielä tästäkin, sillä talon sisäänajovaiheen jälkeen on tarkoitus päästä jo noin 70 prosentin säästöön. Energiatehokkuus olikin tärkein suunnittelukriteeri koko rakennusprojektin ajan.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uuden Viikin ympäristötalon energiankulutus on ollut tilojen ensimmäisen kolmen käyttökuukauden aikana vain noin puolet keskuksen vanhojen tilojen kulutuksesta. Lisäksi energiankulutuksen pitäisi laskea vielä tästäkin, sillä talon sisäänajovaiheen jälkeen on tarkoitus päästä jo noin 70 prosentin säästöön. Energiatehokkuus olikin tärkein suunnittelukriteeri koko rakennusprojektin ajan.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja Pekka Kansanen toivoo uuden toimitilarakennuksen toimivan mallitalona Helsingissä.
”Jos kaupunki toteuttaa tätä konseptia suuressa mittakaavassa jatkossa, puhutaan todella valtavista säästöistä Helsingin kaupungin budjetissa”, Kansanen toteaa.
Rakennuskustannukset eivät ohjanneet suunnittelua
Kun Viikin ympäristötalon tapauksessa investoija on sama kuin vuokranmaksaja, talon tärkeimmäksi suunnittelukriteeriksi ei muodostunut normaaliin tapaan alhaiset rakennuskustannukset, vaan energiatehokkuus.
Ympäristötalon suunnitelleen arkkitehti Kimmo Kuismasen mukaan talon energiatehokkuuden takana on useita syitä. Käytännössä energiatehokkaat ratkaisut tarkoittavat aurinkopaneeleja, kalliojäähdytystä, tuuliturbiineja ja tarpeenmukaista ilmastointia ja valaistusta.
”Automaattisen talotekniikan lisäksi luonnonvaloa pystytään hyödyntämään mahdollisimman paljon, jolloin toimistorutiineissa ei niiltäkään osin tuhlata energiaa. Tällä kaikella on saavutettu kirkkaasti Suomen ennätys toimitilarakennusten energiatehokkuudessa”, Kuismanen toteaa.
Talon ulkoseinät ovat puolestaan siitä erikoisia, että niistä jokainen on suunniteltu energiankulutusta minimoivaksi juuri omaan ilmansuuntaansa nähden.
Myös talon suunnitteluprosessi poikkesi siitä, miten suunnittelua usein nykyaikana tehdään.
”Olemme saaneet suunnitella taloa vanhanaikaisesti yhdellä tiimillä eikä piirustuksia ole pompoteltu insinööriltä toiselle”, Kuismanen kertoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin Ympäristökeskuksen uusien tilojen energiankulutus vain puolet entisiin verrattuna”