Kattolumionnettomuuksille löytyi yhteinen tekijä – samanlainen kattorakenne

”Rakentamismääräysten mukaan rakenne on oikeaoppinen, mutta viimeaikaisten onnettomuuksien valossa tämän rakennetyypin turvallisuutta tulisi tarkastella uusiksi ja miettiä yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden sekä valvontaviranomaisten kanssa toimenpiteet tällaisten riskirakenteiden turvallisuuden takaamiseksi”, Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén sanoo.

Onnettomuudet ovat tapahtuneet Tampereen Hämeenpuistossa sekä Helsingissä Töölössä ja Hakaniemessä.

”Meillä on Helsingin kantakaupungissa muutama vastaava lumenpudotuskohde, joita olemme putsanneet kolmekin kertaa viikossa. Kokemuksemme perusteella maantasolta ei ole mahdollista nähdä, onko tällaisella riskikatolla jäätä ja tilanne on käytävä katsomassa ylhäällä katon reunalla”, Suomen Kiipeilytekniikka Oy:n myyntipäällikkö Sampsa Jyrkynen kertoo. 

Jyrkysellä mukaan kiinteistöjen katot pitää tarkastaa ja kattorakenteet suunnitella siten, että katolle ei pääse syntymään lämpövuotoa ja katolta putoavan materiaalin määrä minimoidaan. Jään alta rakenteisiin vuotava vesi aiheuttaa kiinteistönomistajalle kymmenien tuhansien eurojen suuruisen taloudellisen vahingon. Riskikohteissa lumen pudottaminen pitää olla suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa.

”Lumen putoaminen riippuu monesta eri luonnonilmiöstä sekä kattorakenteesta, -mallista ja -materiaalista, sitä ei voi laskea pelkästään paperilla. Työturvallisuus ja katolle pääsy pitää olla suunniteltu kaikissa sääolosuhteissa, samoin suojausvarusteiden kuten puomien ja lippusiimojen tulee olla riittävät ja saatavissa kaikissa kiinteistöissä. Kun katolle on muodostunut jäätä, on lumenpudotus jo liian myöhäistä. Riskikatoilta lumi pitää pudottaa välittömästi ennen kuin se muuttuu jääksi”, Jyrkynen sanoo.

Kaikilla edellä mainituilla toimenpiteillä ja kiinteistön omistajan kanssa tehtävällä hyvällä yhteistyöllä voidaan ehkäistä onnettomuuksia ja laskea myös lumenpudotuksen kustannuksia.