Espoo asetti metron jatkon asuntositoumusten ehdoksi
Valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusneuvottelu on jumiutunut kiistaan Länsimetron ja Espooseen rakennettavan kaupunkiradan rakentamisajankohdasta. Espoo haluaa aloittaa nämä infrahankkeet jo nykyisellä sopimuskaudella omalla rahoituksellaan. Hallitukselta se haluaa takeet siitä, että valtio huolehtii omista rahoitusosuuksistaan rakennushankkeiden loppuvaiheissa. Ilman metron jatkorahoitusta Espoo ei ole valmis sitoutumaan sopimuksen 2 500 asunnon vuosittaiseen tuotantotavoitteeseen.
Valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusneuvottelu on jumiutunut kiistaan Länsimetron ja Espooseen rakennettavan kaupunkiradan rakentamisajankohdasta. Espoo haluaa aloittaa nämä infrahankkeet jo nykyisellä sopimuskaudella omalla rahoituksellaan. Hallitukselta se haluaa takeet siitä, että valtio huolehtii omista rahoitusosuuksistaan rakennushankkeiden loppuvaiheissa. Ilman metron jatkorahoitusta Espoo ei ole valmis sitoutumaan sopimuksen 2 500 asunnon vuosittaiseen tuotantotavoitteeseen.
Valtio ei suostu Espoon vaatimuksiin, vaan aikoo lykätä Länsimetron lopullisen rahoituspäätöksen seuraavalle hallitukselle.
”Kyllä maailma on ihmeellinen. Ensin meitä houkuteltiin metron rakentamiseen, nyt meiltä kielletään sen rakentaminen. Olimme luomassa MAL-sopimusta, mutta nyt olimme ainoa, joka vastusti sen allekirjoittamista”, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä hämmästelee palattuaan juuri asiaa käsitelleestä kuntajohtajien kokouksesta.
Hallituksen linjauksen mukaan valtio osallistuu metron kustannuksiin 30 prosentilla ja Espoon osuudeksi jää loput. MAL-sopimukseen Espoo haluaa kohdan, jonka mukaan Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen tai Saunalahteen voidaan aloittaa Espoon rahoitusosuudella ja valtio maksaa avustusosuuttaan vuodesta 2016 alkaen. Toinen Espoon vaatimus koskee Leppävaaran ja Espoon Keskuksen välisen kaupunkiradan aloittamista Espoon omalla rahoituksella. Siihen valtion avustusosuus on 50 prosenttia kustannuksista, jotka ovat arviolta 150 miljoonaa euroa.
Liikenneministeri Merja Kyllösen erityisavustaja Sauli Hievasen mukaan hankkeiden rahoitusosuudet päätetään tapauskohtaisesti. Länsimetron jatkaminen ja Kaupunkirata välillä Leppävaara–Espoon keskus eivät sisälly tällä hallituskaudella rahoitettaviin hankkeisiin, Hievanen toteaa.
Sopimusluonnoksen mukaan valtio kuitenkin sitoutuu kahden kärkihankkeen rahoittamiseen nykyisen hallituskauden jälkeisenä aikana vuosina 2016–2022. Nämä hankkeet ovat 750 miljoonan euron Pisara-rata ja Helsinki–Riihimäki-rataosan palvelutason parantamisen toinen vaihe, kustannuksiltaan 200 miljoonaa euroa.
Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko ihmettelee, miten valtio voi sitoutua muihin, mutta ei Espoon hankkeisiin.
”Ymmärrän, ettei valtion raha riitä metron jatkeeseen ja kaupunkirataan. Metron rahoitus olisi kuitenkin listalla seuraavalla hallituskaudella. Siksi voisimme aloittaa 70 prosentin omarahoitusosuudella lähes 500 miljoonan euron hankkeen ja raha riittäisi vuosiksi. On se outoa tässä rakentamis- ja taloustilanteessa, jos Espoota kielletään ottamasta 500 miljoonaa euroa velkaa metron jatkamiseen”, Louko sanoo.
”Jos metron rakentamista jatkettaisiin vuonna 2014 heti nykyisten louhintojen päätyttyä, Länsimetro tulisi arviolta sata miljoonaa euroa halvemmaksi kuin myöhemmin tehtynä, kun hankkeita ruuhkautuu vuosikymmenen lopulle”, hän lisää.
Keppiä ja porkkanaa
Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimusluonnoksen mukaan tavoitteena on 12 000–13 000 asunnon vuosituotanto sopimuskaudella 2012–2015. Tuotannosta on oltava Ara-vuokra-asuntoja vähintään viidesosa eli 2 500 asuntoa vuodessa.
Valtio osoittaa sopimusluonnoksen mukaan infra-avustusta 7,5 miljoonaa euroa vuodessa aiesopimuksessa osoitettujen asuntoalueiden toteuttamiseen vuodesta 2013 alkaen. Asuntotuotantoon tarkoitetun rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajaa nostetaan, jotta rakentamattomia valmiita tontteja saataisiin nykyistä paremmin rakentamiskäyttöön. Kunnat luovuttavat asuntotuotantoon rakennusoikeutta myös pienille ja keskisuurille toteuttajille sopivina kokonaisuuksina.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Espoo asetti metron jatkon asuntositoumusten ehdoksi”
HYvä Espoo. Valtio on kylöstellyt hankkeet sekaisin siitä, mitä niistä on sovittu 14 kunnan ja valtion edustjien kesken HLJ-prosessissa. Nyt on aika kertoa valtiolle, että se ei ole ainoa osapuoli!
Hyvä Siilinjärvi. Kun suhteet päättäjiin on hoidettu jo äidinmaidossa, ei esteitä rakentamiselle aseta edes espoolainen pääministeri.l