Perä: Talvivaaran vahingot korjataan ilman veronmaksajien rahoja
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo, että kaivos avataan heti kun viranomaiset antavat siihen luvan. Perä sanoo myös, että kaivosyhtiö vastaa ympäristövahinkojen kustannuksista.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo, että kaivos avataan heti kun viranomaiset antavat siihen luvan. Perä sanoo myös, että kaivosyhtiö vastaa ympäristövahinkojen kustannuksista.
”Veronmaksajien rahaa tähän ei käytetä”, Perä sanoo.
Hän arvioi, että vahinkojen korjaus tulee maksamaan useita miljoonia euroja.
Perä pahoittelee kaivoksen jätevesialtaan vuodosta aiheutuneita ympäristöhaittoja. Meneillään olevassa tiedotustilaisuudessa Perä myönsi, että altaan rakennusvaiheessa on tehty lukuisia virheitä, joita hän ei halunnut ruveta yksilöimään.
Perä palasi yhtiönsä toimitusjohtajaksi, koska Talvivaaran hallitus pyysi häntä palaamaan tehtävään. Hän sanoo aikovansa pitää omistusosuutensa yhtiöstä niin suurena kuin mahdollista. Perä on myös valmis panemaan lisää rahaa yhtiöön, jos se on taloudellisesti mahdollista.
Perän mukaan kaivoksen toiminta jatkuu.
Vuoto-onnettomuuden syynä Perä pitää erittäin poikkeuksellista säätä ja suurta sademäärää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa
10 vastausta artikkeliin “Perä: Talvivaaran vahingot korjataan ilman veronmaksajien rahoja”
Uskokoon ken tahtoo
Tsemppiä ja jaksamista Pekalle !!
Ilman Pekanlaisia jätkiä Suomi olisi elinkelvotonta suojelualuetta.
Kaivoksen suunnittelu, toteutus ja valvonta eivät kehuja ansaitse
Samalaista touhua kuin nykyinen kadunrakennus. Pari metriä löysää hiekkaa ja siihen pinta päälle.
Paviaanien touhuja.
Entäpä mihin se koko kipsisakka-altaan nykyiset vedet ja metallit on tarkoitus joskua laittaa? Kaivoksen loputtua yhteiskunta siivoaa paikat niin kuin aina. Oikeat maksumiehet ovat joko varattomia tai Bermudalla…
Jatkan vielä ed. kommenttia: Altaan tyhjentäminen olisi esim. säiliöautoilla aika kiva urakka. Mihin autojen pitäisi vedet kuskata? Kuka haluaa takapihalleen keltaisen uima-altaan?
Onko PP tässä nyt jotenkin antelias, kun lupaa korjata vahingot? Miljoonat , jotka korjaukseen uppoavat, ovat kansallisvarannostamme alunperin kai peräisin…
Rakennuslehden arkistosta pari Talvivaara-uutista:
Hallinto-oikeus hylkäsi pääosin Talvivaaran kaivosvalitukset
15.02.2008 13:25 Infra
Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt vaatimukset Talvivaaran kaivosluvan epäämisestä. Oikeus on kuitenkin tiukentanut kaivoksen jätevesipäästöjä koskevia määräyksiä.
Oikeuden perjantaina julkistama päätös merkitsee sitä, että kaivoksen avaamista pohjustavat työt saavat jatkua Sotkamossa. Kaivoksen päämalmi on nikkeli. Tuotannon on määrä alkaa vuoden lopulla.
Talvivaara Projekti Oy:n kaivoshanke sai noin vuosi sitten ympäristö- ja vesitalousluvan, josta jätettiin kymmenen valitusta. Valittajat ovat pääosin yksityisiä kiinteistönomistajia.
Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimukset luvan kumoamisesta ja kaivoksen aloittamiseen tähtäävien töiden keskeyttämisestä. Kaivosyhtiöltä oikeus edellyttää muun muassa tarkempia selvityksiä kaatopaikkojen, liuotusalueiden sekä liuos- ja suotovesialtaiden vaikutuksista sekä suojarakenteiden riittävyydestä.
Talvivaaran kaivosta rakennetaan yksikköhintaurakoilla
22.05.2008 12:08 Lehtiarkisto
”Talvivaara on maailman ainoa kaivosprojekti, jota rakennetaan aikataulussaan ja kustannusarviossaan”, Talvivaaran kaivososakeyhtiön rakennuspäällikkö Seppo Hänninen väittää. Rakennustöiden pilkkominen sataan urakkaan ja yksikköhintaurakat ovat hänen mielestään ainoa tapa selvitä 450 miljoonan euron investoinnista. ”Yksikköhintaiset kyselyt tehdään heti, kun pystymme laatimaan määräluettelot +/- 20 prosentin tarkkuudella”, hän jatkaa.
Talvivaara on häkellyttävä hanke ja työmaa. Vuokatin suunnasta ajattaessa Kaivosalueelle rakennetaan 813 000 kuutiometriä erilaisia rakennuksia, joista valtaosa on tehdasalueella. Louhitusta malmista kahdessa vaiheessa liotetusta liuoksesta erotetaan saostamalla nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia.
Vaativinta rakentamisessa on Hännisen mielestä suurien massojen hallitseminen. Työmaalla louhitaan kalliota yhtä paljon kuin muualla Suomessa yhteensä ja maata siirretään yhteensä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Maarakennustöissä on käytössä yli 200 konetta.
Rakennettavien osakohteiden koosta Hänninen mainitsee esimerkkinä louhitun malmin primaariliuotuskasan, jonka pituus on 2,4 kilometriä ja leveys 800 metriä. Kasan alle tulee louhetasaus, murskekerros, bentoniittimatto ja muovikalvo sekä kohti tehdasaluetta viettävä keräysputkisto.
Tehdasalueen rakennustöitä on vaikeuttanut maapohja, sillä maaperä on ollut kainuulaisen tyypillisesti joko suota tai kalliota. Moreenia tai soraa ei ole juuri lainkaan.
Suunnittelupuolella ongelmat ovat olleet samoja kuin toteutuksessakin, eli kapasiteettia on ollut vaikea löytää. Toinen ongelma on ollut teollisuushankkeille tyypillinen; rakentajat ovat tuskailleet prosessipuolen lähtötietojen saamisen kanssa.
Suomessa kehitetty bioliuotusprosessi erottaa metallit malmista luonnossa esiintyvien bakteerien avulla. Talvivaarassa aloitettiin 2005 liuotuskoe, jossa 17 000 tonnia malmia murskattiin alle kahdeksan millimetrin murskeeksi ja kasattiin kahdeksan metriä korkeaksi kasaksi. Nyt on menossa kokeen sekundaarivaihe eli prosessi on kokeessa sama kuin itse kaivoksen tuotannossa. Koe on tähän mennessä osoittanut, että prosessi toimii Talvivaaran subarktisissa olosuhteissa.
Talvivaaran tuotanto pitäisi käynnistää välittömästi samoin uraanin talteenotto .Mikäli toiminta loppuu niin silloin veronmaksajat joutuvat maksumiehiksi
Voiko noista Rakennuslehden arkiston kahdesta jutusta päätellä, että hovioikeus tiukensi valitusten jälkeen altaiden ympäristövaatimuksia, mutta ei vaatinut tekemään niitä takautuvasti jo tekeillä olleisiin töihin? Kaivosyrittäjälle ei tietenkään itselleen tullut mieleenkään, että olisi omaehtoisesti tehnyt parannuksia eikä sitä tainneet ympäristöviranomaisetkaan vaatia. Tiedettiin, että tehtiin sutta, mutta annettiin olla, kun eihän sitä kukaan jälkikäteen huomaa.
Mikä yritys on ollut toteuttajana liuotusaltaassa ja minkä suunnittelutoimiston suunnitelmilla . Onko esim . toteutusvaiheessa mietitty vielä sitä mitenkä 1.5 mm : n muovikalvon saumaus saadaan 100 % onnistumaan ? Jos olisi mietitty tekn. valvonnan työtä varten olisi saatettu panna muutama milli paksuutta lisää .
Minkä takia se pumppu tiputettiin altaaseen rikkomaan kalvo ja miksi pumpun aiheuttamia vaurioita ei heti menty sukeltajan voimin tutkimaan ja paikkaamaan? Jos hankkeesta olisi tehty kunnollinen riskianalyysi etukäteen, niin tuollaiset asiat olisi siinä pitänyt pohtia ensimmäisenä. Kuka oli se konsultti, joka noita riskejä pohti ja päätti mistä riskeistä ei tarvitse välittää ollenkaan vaan niissä säästetään ja katsotaan sitten miten äijän käy.