TS: Vesimittaripakko myös vanhoihin kerrostaloihin

14 vastausta artikkeliin “TS: Vesimittaripakko myös vanhoihin kerrostaloihin”

1. Hyvä juttu!
   Seuraavaksi sitten kulunvalvonta, että tiedetään, kuka niitä ovia (ja ikkunoita) aukoo ja päästää lämpöjä harakoille!

   1. Kas kun ei ympäristöministeriön kaverit jutussa sanoneet, paljonko mittareiden asentaminen vanhaan taloon heidän arvioidensa mukaan maksaa.

      Vielä muutama vaatimus lisää, niin ainakaan korjausvelan purku ei helpota.

      1. Olen saannut luodettavalta lähteeltä tiedon, että vuonna 2020 voimaan tulevissa uusissa rakennusmääräysksissä on määritetty, että jääkaapin oven saa avaa kerran vuorokaudessa 10 sekunniksi kerrallaan ja pakastimen oven kerran kahdessa päivässä 10 sekunnin ajaksi. Kylmästä vedestä ei saa laittaa ruokaa ellei sitä esilämmitä muovipussissa paidan alla.

      2. Jutussa sanottiin, että mittarit asennetaan putkiremontin yhteydessä. Tuossa hinta on noin 150 e/asunto.

         1. Tuo 150 € lienee oikea suuruusluokka. Asennutin 3 perheen rivariin 3 mittaria ja hinta asennettuna alle 100 €/kpl. Krs-taloissa tyypillinen kulutus on 140 – 160 l/asukas/vrk. Ok-taloissa vastaava 100 – 120 l/asukas/vr. Kun ymmärrys oman vesilaskun myötä kasvaa yleensä olennaisesti, jo erotuksen puolittaminen säästää 7 – 8 m3 vettä vuodessa. Tämä on rahassa noin 25 € / vuosi. Siis takaisinmaksuaika noin 6 vuotta. Eli noin 15% puhdas veroton ja riskitön tuotto vuodessa. Kaikki sijojoituksista ymmärtävät laittaisivat kaikki irti saatavat rahat tuollaisiin sijoituksiin.

            1. ”Kun ymmärrys oman vesilaskun myötä kasvaa yleensä olennaisesti, jo erotuksen puolittaminen säästää 7 – 8 m3 vettä vuodessa. Tämä on rahassa noin 25 € / vuosi.”

               Paljonko kustannuslisää tulee vuosittain siitä, jos luettavia mittareita on yhden sijaan asuntojen lukumäärän verran? Lisäkustannuksia aiheutunee sekä mittareiden lukemisesta että laskutuksesta. Mutta olisi kiva tietää, paljonko tuohon mittarimäärän kasvuun liittyvistä palveluista velotetaan vuositasolla esimerkiksi yhtä asuntoa kohti lisähintaa – silloin kun mittareiden lukeminen on joko vesiyhtiön tai isännöitsijän tehtävä, eikä sitä tehdä talkoilla. Tietääkö joku?

            2. Sähkölämmitteinen rivari on kaikkein edullisin asennuskustannuksiltaan, kaukolämmitteisessä rakennuksessa lämpimän käyttöveden kierto sotkee mittaukset.
               Kauko ja öljylämitteisessä tarvitaan oma mittari tulo ja paluupuolelle. Ja kuten aiemmissa kommenteissa kerrottiin linjan päässä hanasta tulee kylmempää vettä, energia hukkuu siirtoon.

            3. Monissa asuinkiinteistöissä on luovuttu mittarilaskutuksesta sen tuoman suuren työmäärän ja kustannusten takia. Kulut ovat olleet suuremmat kuin säästöt kun myös investointi ja huolto huomioidaan.

            4. Sijoittajat katsovat myös nettotuottoon kokonaisuutena. Tämän kokoiseen sijoitukseen (150€), minä vaatisin vähintään 300% tuoton, jotta vaivautuisin edes miettiimään sellaiseen sijoittamista. Pitäisi olla järjetön määrä asuntoja, jotta tuotto ylittäisi välilliset kustannukset. Kyse on enemmänkin isojen yhtiöiden asioista.

               Monen tutkimuksen mukaan vedenkulutus laskee aluksi, mutta palaa noin 5 vuoden kuluttua suurinpiirtein samoihin lukemiin per asukas kuin ilman mittaria. Tällöin ”tuottokin” pienenee vuosittain.

2. Mielestäni vesimittarien tulisi olla pakolliset kaikissa kerros- ja rivitaloissa huoneistokohtaisesti sekä kylmälle että lämpimälle vedelle erikseen. Näin saataisiin laskutus kohdistumaan oikein ja tasapuolisesti kaikille vettä käyttäville.
   Mittarit tulisi asentaa pikimmiten niiden kustannuksista piittaamatta eikä enää olisi mitään tarvetta tuijotella johonkin mahdollisesti toteutuvaan putkiremonttiin.
   LASKUTUKSET KULUTUKSEN MUKAAN!!!!!

   1. ”Mielestäni vesimittarien tulisi olla pakolliset kaikissa kerros- ja rivitaloissa huoneistokohtaisesti sekä kylmälle että lämpimälle vedelle erikseen. Näin saataisiin laskutus kohdistumaan oikein ja tasapuolisesti kaikille vettä käyttäville. ”

      Mikä se oikea ja tasapuolinen laskutustapa siis on? Lämmintä vettä paljon käyttävät lämmittävät sivutuotteena kiinteistöä. Talviaikaan tuo lämpö on käytännössä pois muusta kaukolämpölaskusta, sillä 40 % lämmöstä irtoaa jo lämmityskierron aikaan, ja sen jälkeen osa lämmöstä tulee kiinteistöön talteen otetuksi viemäreitä pitkin valuessaan, ja ympäristöään silloinkin lämmittäessään.

      Oikeudenmukaisessa laskutustavassa kai tuo jotenkin huomioitaisiin, että lämpimän veden käyttäjä lämmittää sivutuotteena samalla naapureita. Kesäaikaan tuo on toki ikävää, mutta talviaikaan lämpimän käyttöveden lämpö jää pääasiassa kerrostaloissa hyötykäyttöön.

3. Motivan mukaan käyttöveden lämmitysosuudesta 60 % kuluu vesipisteissä ja 40 % lämpöhäviöinä. Asuntokohtainen mittaaminen säästää vesipisteissä käytettyä energiaa (joskin hidastaa usein vastaavasti lämpimän veden tuloa, koska lämminvesikiertoa ei voida ulottaa niin lähelle loppukäyttöä), mutta se saattaa lisätä vähän lämpöhäviöiden osuutta.

4. Kyseessä on siis ilmeisesti kylmän käyttöveden mittaus?
   Kylmä käyttövesi ei maksa juuri mitään. Minulla on ihan sama maksanko vuodessa nykyisen 0€ sijaan 50 €. Ja vaikka vedenkulutukseni laskisikin ja säästäisin 10€ vuodessa, niin vesilaitos korottaa hintoja 20€ vuodessa, koska tarvitaan rahaa korvaamaan tulomenetykset, mieluiten tuplana kun kerran on hyvä syy korottaa.

   Monessa vanhassa taloyhtiössä tämä edellyttää lisäksi yhtiöjärjestyksen muuttamista. Miten se aiotaan hoitaa?
   Saattaa tulla eteen, että osakkaat (joilla on paljon lapsia tai muuten isompi perhe), torppaavat kyseisen hankkeen.
   Jää korjaukset tekemättä, sanon minä. Muuttakaa eläkeläisten yhtiöihin!

   Se tietysti alkaa hieman ottaa päähän, kun viemärit tukkeutuu jo nyt aika lailla. Viimeisen kymmen vuoden aikana kaikki hemmetin hanta ja wc-pöntöt ovat jotain vedettömiä malleja. Suihkkussakin saa palella ja wc-pönttöä vetää kymmenen kertaa, jotta lenkkimakkaran jämät lähtis kiertoon. Mikäli vedenkulutus tästä vielä laskee, niin nykyiset kunnallisviemärikallistukset eivät toimi ollenkaan.

5. Jos kustannus tosiaan jää 150 euroon, ei siitä tule ongelmaa, eikä tarvitse pohtia sijoituksen tuottoprosenttia. Käytännössä vaivaa tulee siitä, jos mittarit sijoitetaan asuntoihin ja joku niitä sitten käy säännöllisesti lukemassa. Jos ne taas sijoitetaan taloyhtiön yhteisiin tiloihin, vaatii useamman kymmenen mittarin/rappu jakotukki melkoisen komeron.