Peruskorjattu Jyväskylän kaupungintalo otetaan jälleen käyttöön

Hankkeen kustannukset paisuivat selvästi alun perin kaavailtua suuremmiksi. Peruskorjauksen tarkennettu kustannusarvio oli 13,7 miljoonaa euroa, kun kaupunginvaltuuston keväällä 2010 hyväksymä kustannusarvio oli vajaat 10,6 miljoonaa. Hinnannousuun vaikuttivat eniten perustusten vahvistus, välipohjien uusiminen, entisöintityön ennakoitua laajempi tutkiminen ja talotekniikan edellyttämät kalusteseinät.

Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistettiin syksyllä 2009 usean vuoden ajan jatkuneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Kellarikerros oli laitettu käyttökieltoon jo vuonna 2008 ja koko talo laitettiin käyttökieltoon vuonna 2009. Pääsyynä olivat sisäilmaongelmat, jotka aiheutuivat mikrobivaurioista ja kellarikerroksessa muun muassa kosteusvaurioista ja kivihiilipiestä. Peruskorjauksen tavoitteeksi asetettiin palauttaa yksi kaupungin historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista arvoiseensa kuntoon.

Rakennus oli edellisen kerran peruskorjattu vuosina 1979–1981. Rakennus ei täyttänyt enää nykyisiä palo- ja poistumistiemääräyksiä, ja rakennuksen talotekniikka oli vanhentunut.

Kiviperustukset paljastuivat heikoiksi

Peruskorjauksen pääsuunnittelijaksi valittiin ARK-Kantonen Oy ja pääurakoitsijana toimi VRP Rakennuspalvelu Oy. Rakennuksen purkutöitä aloitettiin talvella 2009–2010, perustusten vahvistustyöt alkoivat keväällä 2010 ja rakennustyöt kesäkuussa 2011.

Peruskorjauksessa paljastui, että talon kiviperustukset olivat heikot ja ne jouduttiin mantteloimaan betonimantteleilla kauttaaltaan. Lisäksi purkutöiden yhteydessä paljastui terveeltä näyttävien pintarakenteiden alta laajoja laho- ja mikrobivaurioita, muun muassa välipohjat jouduttiin purkamaan niiden huonokuntoisuuden vuoksi.

Peruskorjauksessa tehdyt merkittävimmät muutokset olivat perustusten vahvistamisen ja välipohjien uusimisen lisäksi muun muassa kellarin lattiapinnan alentaminen, ikkunoiden korjaaminen, vesikaton puurakenteiden, eristeiden ja vesikatteen uusiminen sekä julkisivujen korjaus, jossa vanhat irronneet rappaukset ja maalipinnat poistettiin ennen uutta rappausta ja maalausta.

Lisäksi rakennuksesta purettiin kaikki muut väliseinät lukuun ottamatta alkuperäisiä kantavia tiiliseiniä. Alkuperäisen muotoisina säilyvien huoneiden seiniin ja kattoon tehtiin vanhan mallin mukaiset entisöintimaalaukset. Juhlasalin, paraatiportaikon ja naistenhuoneen katot voitiin jättää alkuperäiseen asuun. Seinä- ja kattopintojen alkuperäiset esiinotot on jätetty fragmentteina esille uuden maalauksen osaksi kertomaan rakennuksen sisämaalauksen eri vaiheista. Erikoismaalausurakan toteutti Esko Nurmisen Maalaamo.