Pasilan virastoparkin pilarihalkeamamysteeri askarruttaa

”Onneksi teräkset eivät ole ainakaan tähänastisten analyysien perusteella vaurioituneet. Jos suola olisi päässyt betonipilareihin, olisi ollut odotettavissa hyvin raskaita korjaustoimenpiteitä”, toteaa meneillään olevasta korjaussuunnittelusta vastaava rakennesuunnittelija Mike Heinonen ISS Palvelut Oy:stä.

Yli 30 vuotta vanhaa kiinteistöä käyttävät muun muassa Liikennevirasto, Maanmittauslaitos ja Uudenmaan verovirasto. Neljässä tasossa sijaitsevien paikoitustilojen pilareihin kohdistuu pystykuormia kahdesta kerroksesta, kun taas rakennuksen muissa osissa kerroksia on vähintään yhdeksän. Tämä eliminoi sen mahdollisuuden, että halkeamat johtuisivat pelkästään kuormituksesta.

”On tietysti mahdollista, että joissakin halkeilleissa pilareissa on liian vähän hakateräksiä. Sekään ei voine olla ainakaan pääasiallinen syy, koska tähänastisissa näytteissä tällaista puutetta ei ole havaittu”, Heinonen sanoo.

Alun perin vahvasti epäilty suolarasituksen hallitseva osuus vaurioiden selittäjänä ei sekään näytä Heinosen mukaan todennäköiseltä. Tutkituissa betonirakennenäytteissä ei ole toistaiseksi havaittu niin korkeita suolapitoisuuksia, että ne riittäisivät selittämään havaitun kokoisia halkeamia.

”Kokonaan ei suolan vaikutusta kuitenkaan voi vielä sulkea pois. Tutkimukset jatkuvat, ja kesään mennessä on tavoitteenamme saada selvyys syistä ja laatia sen pohjalta perusteltu korjaussuunnitelma.”

Kallistukset kuntoon

Yksi puute parkkitilojen rakenteissa on nykytiedon valossa varma: paikoitustasojen laattarakenteissa ei ole varsinaista vedeneristyskerrosta. Sen haitallinen vaikutus korostuu, koska kallistukset ovat liian loivat. Paljastui ensisijaiseksi pilarihalkeamien syyksi mikä tahansa, väistämätön korjaus on edessä lähivuosina. Siinä yhteydessä ainakin kallistukset korjataan ja mahdollisesti lisätään myös vedeneristykset.

”Riippuu muun muassa jäljellä olevan käyttöiän mitoituksesta, mihin vedeneristykset on järkevää sijoittaa. Helpointa on asentaa eristeet laatan päälle”, Heinonen perustelee.

Vaihtoehtona erilliselle vedeneristyskerrokselle on tehdä betonista kapillaarisesti vesitiivis. Tämä onnistuu esimerkiksi käsittelemällä vanhan betonilaatan pinta sopivalla menetelmällä ja valamalla sen jälkeen vanhan laatan päälle tarkoitukseen sopivaa yhdistettä sisältävä pintavalu.

”Yhdiste sisältää kalsiumhydroksidia, portlandsementtiä ja pienen määrän vain valmistajan tiedossaan pitämää kemikaalia. Yhdiste reagoi betonissa olevan hapen ja kalsiumhydroksidin kanssa vettä katalyyttinä käyttäen. Tämän seurauksena muodostuu neulamaisia pehmeitä kiteitä, jotka vähitellen täyttävät betonin kapillaaritiehyet ja -huokoset”, kertoo myyntipäällikkö Ronald Sulin Insinööritoimisto Sulin Oy:stä.

Kanadassa kehitetty tuote on tässä vaiheessa yksi vaihtoehto toistaiseksi selvittämättömän pulman ratkaisemisessa. Halkeamien pääasiallista syytä selvittävien tutkimusten tuloksista riippuu, mikä keinoista on käyttökelpoisin.

Lisää aiheesta uusimmassa Rakennuslehdessä.