Kuntaliitto: Kadut ja vesihuoltoverkosto eivät kestä superrekkoja

”Kunnilla on vastuu katujen ylläpidosta sekä ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Mikäli valtio vie esitystä eteenpäin kiireisellä aikataululla, sen tulee kantaa täysi vastuu mahdollisista vahingoista”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

Asetuksen tuomat muutokset kasvattavat merkittävästi kuntien katujen ja erilaisten verkostojen korjaustarvetta. Liikenneviraston arvio kuntien katuverkolle ja yksityisteille aiheutuvista kuluista on lähes 200 miljoonaa euroa. Kuntaliitto ei kuitenkaan usko, että Liikenneviraston arvio riittää.

”Koska Liikenneviraston arviot on tehty puutteellisin lähtötiedoin, korjauskulut eivät käsittääksemme pysähdy esitettyyn. Lisäksi asetuksen toimeenpanon alkuvaiheessa syntyy kustannuksia erilaisista arvioista ja liikennemerkkitöistä, joihin kunnat eivät ole varautuneet budjetoinnissaan.”

Myös kaukolämpö- ja vesihuoltoverkostot vaarassa

Kuntien ylläpidettävänä on 29 000 kilometriä katuja ja noin 4000 siltaa. Katuverkkojen infrastruktuurissa ei ole mahdollista lähteä tekemään muutoksia nopealla aikataululla raskaan kaluston mittojen ja massojen suurentamisen mukaisesti.

”Kuntien katuverkoston lisäksi tulee huomioida, että katurakenteisiin on rakennettu huomattavia määriä erilaisia verkostoja, jotka heikentävät kadun mitoitettua kantavuutta. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö-, kaasu- ja televerkostot. Jos katurakenne alkaa painua, myös sen rakenteessa olevat verkostot painuvat ja rikkoontuvat”, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi toteaa.

Koska nykyisiä liikenneverkon rakenteita ei ole mitoitettu huomattavasti suuremmille massoille, suuremmat kuljetukset pitäisi ohjata vain tietyille, näitä kuljetuksia kestäville väylille.

”Jos ne osuvat jonkin kunnan katuverkolle, yhteyden kantavuus ja alikulkukorkeudet tulee arvioida kyseisen kunnan kanssa, ja valtion tulisi osallistua arviointikuluihin”, Kietäväinen sanoo.

Hän arvioi, että liian kiireellinen aikataulu johtaa helposti siihen, ettei kuntien katuverkon siltojen kantavuutta ja alikulkujen korkeuksia ehditä kunnolla tarkistamaan. Niinpä suuria katuverkosto-osuuksia saatetaan rajata ulos raskaalta liikenteeltä rajoittamiseen varmuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Siltojen kesto arvioitu puutteellisesti

Kuntaliitto muistuttaa, että asetusluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi aiempaa raskaamman liikenteen aiheuttamia melu- ja tärinähaittoja. Myöskään siltojen kestämistä sekä mitoitusta tai liikennemerkkien sijoittelua ei ole selvitetty riittävän perusteellisesti.

Siltojen korkeuden nosto kaikille kuljetuksille 4,4 metriin on hankalaa nykyisellä katuverkolla. Kuntien tulee saada arvioida huolellisesti, mitkä sillat kantavat nykyistä suurempia kuljetusmassoja.

”Jos valtio lainsäädännöllä määrää uudet enimmäismitat ja -painot myös katuverkolle, sen tulee osallistua jatkossa niihin kuntien hankkeisiin, joilla mahdollistetaan ajo uusilla enimmäismitoilla ja -painoilla”, Kietäväinen toteaa.

”Kunnat tukevat ja ylläpitävät myös merkittävissä määrin yksityisteitä. Yksityisteiden kantavuus on Kuntaliiton käsityksen mukaan jo nyt äärimmillään muun muassa puunajossa.”