VTT kehitti konsepteja Moskovan asuinalueiden energiatehokkaaseen korjaamiseen
VTT on kehittänyt Moskovan asuinkerrostalojen korjaamiseen kolme vaihtoehtoista konseptia, joilla voidaan parantaa rakennusten ja kokonaisten asuinalueiden energiatehokkuutta ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. VTT kiinnitti tutkimuksessaan huomiota paitsi energian- ja vedenkulutukseen, myös asuinalueilla syntyvien jätteiden käsittelyyn. Tutkimuksen pilottikohteena oli tyypillinen asuinalue Moskovassa, jossa asuu noin 14 000 ihmistä.
VTT on kehittänyt Moskovan asuinkerrostalojen korjaamiseen kolme vaihtoehtoista konseptia, joilla voidaan parantaa rakennusten ja kokonaisten asuinalueiden energiatehokkuutta ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. VTT kiinnitti tutkimuksessaan huomiota paitsi energian- ja vedenkulutukseen, myös asuinalueilla syntyvien jätteiden käsittelyyn. Tutkimuksen pilottikohteena oli tyypillinen asuinalue Moskovassa, jossa asuu noin 14 000 ihmistä.
VTT:n kehittämä Moskovan asuinkerrostalojen korjausrakentamisen peruskonsepti sisältää edullisia ja helposti toteutettavia minimikorjauksia. Jo pelkästään perustason korjausten avulla rakennusten lämpöenergian kulutusta voitaisiin pienentää noin 40 prosenttia. Paranneltu korjauskonsepti johtaa tätäkin parempaan energia- tai ekotehokkuuteen. Kehittynyt korjauskonsepti on vaihtoehdoista edistyksellisin. Laskelmien mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutusta voitaisiin parhaimmillaan pienentää jopa 70 prosenttia ja sähköenergian kulutusta noin 25 prosenttia. Käytännössä tämä edellyttäisi muun muassa lämmöneristyksen parantamista, lämmön talteenoton asentamista rakennusten ilmanvaihtoon sekä vesijärjestelmien parantamista.
Koska yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei välttämättä pienennä alueen energiantuotantotarvetta, VTT kehitti vastaavasti kolme korjauskonseptia asuinalueiden ekotehokkuuden parantamiseksi. Näissä ratkaisuissa painopiste oli erilaisten energiantuotantovaihtoehtojen analysoimisessa, energia-, vesi- ja jätevesiverkostojen parantamisessa sekä jätteiden käsittelyn ja ulkovalaistuksen parantamisessa. Merkittäviä energiansäästöjä voidaan saavuttaa myös aluetasolla eri korjausskenaarioilla. Energiansäästö voi olla sähköntarpeessa lähes 40 prosenttia ja lämmöntarpeessa yli 70 prosenttia. Päästöanalyysien perusteella siirtyminen energiantuotannossa maakaasusta biokaasuun johtaisi alempaan tasoon hiilidioksidipäästöjen osalta, mutta kasvattaisi rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Tätä parempi ratkaisu olisi tuottaa energiaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä teknologioilla, kuten maalämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla, aurinkokeräimillä tai tuuliturbiineilla, jotka alentaisivat kokonaispäästöjä.
Nykyään keskimääräinen vedentarve Moskovassa on 272 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Eri ratkaisuilla tämä voitaisiin pudottaa jopa sataan litraan, mikä tosin on Suomessakin kova tavoite. Asuinalueiden yhdyskuntajätteistä yli 60 prosenttia päätyy tätä nykyä suoraan kaatopaikoille ja vajaa kolmannes toimitetaan jätteenpolttolaitokseen ja noin 10 prosenttia kierrätetään. Jätteiden käsittelyä kehittämällä niiden hyödyntämisastetta voitaisiin nostaa yli 75 prosenttiin. Tämä edellyttäisi paitsi infrastruktuurin kehittämistä, myös asukkaiden omaa aktiivisuutta jätteiden kierrätyksessä.
Moskovan korjausrakentamisen markkinat ovat isot, ja ne avaavat uusia mahdollisia myös suomalaisille yrityksille. Suomessa on osaamista ja kokemusta muun muassa kylmään ilmastoon sopivista energiatehokkaista ratkaisuista, joita voitaisiin hyödyntää myös Moskovassa.
Rosstatin tilastojen mukaan Moskovassa on noin 40 000 asuinrakennusta, joissa on yhteensä lähes 4 miljoonaa asuntoa. Asuinrakennuskannasta 52 prosenttia on rakennettu vuosina 1945–1975. Talot ovat usein huonokuntoisia ja kuluttavat paljon energiaa.
VTT:n tutkimuksen rahoitti Suomen ulkoasiainministeriö.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “VTT kehitti konsepteja Moskovan asuinalueiden energiatehokkaaseen korjaamiseen”
Olikohan yksi minimehdotus, että laitettaisiin lämpöpattereihin termostaatit?
Venäjällä energiansäästöasiat ovat ihan omaa luokkaansa ja suomalaisen on vaikea ymmärtää jo heidän lähtökohtiaan.
Moskovassa valtaväki ei taida kärsiä energiatehottomuudesta vaan jäätävästä kylmyydestä talviaikaan ja kuumuudesta ja kosteudesta kesäaikaan. Pelkäänpä pahoin, että nämä ongelmat vain kärjistyvät VTT:n suuntaviivoin. Ehkä olisi hyvä olla rehellisiä ja kohdistaa suomalaisten vientipyrkimykset varakkaille asuinalueille palvelujaan oikeasti tarjoavien urakoitsijoiden toimesta.
Paljon porua vähän villoja ainakin uusimman Rakennuslehden mukaan – evvk suomalaisia rakennusyrityksiä tai venäläisiä asunnonomistajia,
Valtion tutkimusrahoitusta tulisi suunnata nykyistä paljon selkeämmin tuntien palveluntuottajat ja asiakaskunnan.
Ja VTT on pakotettava selkeyttämään tutkimusstrategiaansa vrt. esimerkiksi energiatodistukset, RYM – SHOk -panostus ymv.
Onkohan meidän pakko koettaa eri tavoin vaikuttaa Venäjän sisäisiin asioihin?
Wesmon mielipiteestä palautui muisto Moskovalaisessa kvartiirissä asumisesta 90-luvulla. Talvella lämpöä säädettiin hehkuvista lämpöpattereista sunnuntaihesarin kastetuilla sivuilla. Märkänä ne vähän hidastivat lämmönsiirtoa. Kesällä taas kun jokaisesta talosta katkaistiin kesäkuun alussa lämmitys ja lämpivän veden toimitus ”remontin” takia lokakuun loppuun asti, piti totutella pukeutumaan ja sietämään kanssa-asujien tuoksua. . Uskoakseni systeemi talouden kannalta vastasi hyvinkin meidän lämpöremonttien vaikutusta, jolloin villat revitään seinistä ja lisätään uutta tilalle.
VTT:n esittämät säästöpotentiaalit näyttävät utopistisilta.
Olisikohan tämäkin ”kehitys”raha kannattanut suunnata esimerkiksi VVO:n rakennusten energiansäästöön?
Vähän sama kuin että Venäjältä käsin ilmoitettaisiin, miten suomalaisten kannattaisi alkaa laihduttaa popsimalla porkkanaa, jolloin siitä seuraisi 10 vuden elinikänousu.
Tämä on kuin se energiatodistus, joka määrättiin pakolliseksi, mutta josta saa ihan jonkun muun kuin ko. rakennuksen kuvan ( passikuvankin pitäisi olla oma matkustettaessa Venäjälle!).