Tutustu nyt Rakennuslehteen 3 kk veloituksetta!

Rakentajille luvassa elvytysrahaa lisäbudjetista

Homekouluremonttien kaltaiseen korjausrakentamiseen sekä ratojen ja teiden kunnostukseen voi olla luvassa lisärahaa, jos hallituspuolueet pääsevät yhteisymmärrykseen lisäbudjetin elvytyspaketista. Useiden puolueiden eduskuntaryhmien johtajien mukaan elvytysvaraa voisi olla 100–200 miljoonaa euroa.

Homekouluremonttien kaltaiseen korjausrakentamiseen sekä ratojen ja teiden kunnostukseen voi olla luvassa lisärahaa, jos hallituspuolueet pääsevät yhteisymmärrykseen lisäbudjetin elvytyspaketista. Useiden puolueiden eduskuntaryhmien johtajien mukaan elvytysvaraa voisi olla 100–200 miljoonaa euroa.

Kuuntele juttu

”Kehyksien puitteissa varaa taitaa olla noin 200 miljoonaa”, kokoomuksen ryhmäjohtaja Petteri Orpo haarukoi.

Hänen mukaansa hankkeiden työllistävän vaikutuksen pitää olla suuri ja valtion rahoittamistarve mahdollisimman pieni. Päähallituspuolue ei halua rahoittaa elvytystä lisävelalla.

”Otamme jo kahdeksan miljardia lisää velkaa tänä vuonna, ja kenenkään ei pidä suhtautua siihen kevyesti”, Orpo painottaa.

Elvytystä vaativan SDP:n Jouni Backmanin mukaan suuruusluokan pitää olla satoja miljoonia euroja, jotta sillä olisi vaikutusta.

Hän nostaa esimerkiksi edellisen hallituksen tuen yksityiselle korjausrakentamiselle vuonna 2009.

”Siten voitaisiin saada kymmeniätuhansia rakennusalan miestyövuosia.”

Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan elvytys on välttämätöntä. Myös vihreiden Oras Tynkkynen kannattaa sitä.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan puolue voi neuvotella elvytyksestä, mutta tarkkaa summaa ei ole lyöty lukkoon.

RKP:n Mikaela Nylander puhuu aiheesta varauksellisimmin: jos elvytykseen ryhdytään, se tulisi kytkeä maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Rakentajille luvassa elvytysrahaa lisäbudjetista”

  1. Jos rakennusalalle tulee elvytystä, sillä pitää saada hoidettua tätä suomalaista työttömyyttä pienemmäksi, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Alan kuumenemisesta ei ole nyt pelkoa ja elvytyksen tulisi kohdentua kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, jos ymmärrätte,mitä tarkoitan.

  2. Anteeksi nyt vaan, mutta tienrakentamisella ei työllisyyttä Suomessa paranneta.

    Ehkä ennen mutta ei enää

    1. Eipä kyllä talonrakentamisellakaan… Työntekijät kun tulevat Virosta.

      1. Juuri näin. Mitä järkeä tässä virolaisten rakentajien ylemääräisessä käyttämisessä. Tuntipalkka voi olla hiukan pienempi, mutta TES:n mukaista palkkaa niille on makselettava. Etelä-Suomessa on saman verran virolaisia rakentajia, kuin suomalaisia rakennusalan työttömiä. Työttömyydestä varmasti osa on rakenteellista, mutta silti tilanne on aivan järjetön. Jo nyt on menetetty monta ikäpolevia suomalaisia rakennusalan ammattilaisia. Kokemuksesta voin sanoa, että vaikka virolainen rakentaja on halvempi tunnilta se ei ole sitä neliöltä tai kuutiolta. Virolainen työntekijä sitoo huomattavasti enemmän suomalaista työnjohtoa, kuin kotimainen työntekija ja sutta korjataan jatkuvasti. Suomalainen ammattilainen osaa lukea piirustuksista tekstit, mutta hyvinkin suomea solkkaava virolainen ymmärtää tekstiä varsin huonosti. Suomalainen työ kunniaan ja ainakin elvytysraha suomailseen työvoimaan.

  3. Rakentamiselle ei yhtään elvytysrahaa, sillä ei parenneta suomalaisten työllisyyttä. Isot rakennusliikkeiden hankintahenkilöt nauravat suomalaisille alihankkijoille, joilla on suomalaisia työntekijöitä. Ennakkohintaja vingutaan ja urakat menee ulkomaalaisille tai ainakin ulkomaisten Suomeen perustamille yrityksille. Kitukoot nyt rakennusliikkeet ihan omassa liemessään!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat