Rakli käy rakentamisen kosteusongelmien kimppuun
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli alkaa kehittää keinoja rakennushankkeiden kosteudenhallintaan yhdessä jäsentensä, muun muassa Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen, kanssa. Syyskuussa käynnistyvälle hankintaklinikalle osallistuu laajasti rakentamisen laadun parantamisesta kiinnostuneita toimijoita rakennuttajista rakentajiin. Klinikalla etsitään tapoja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita niin, ettei kosteusvaurioita syntyisi.
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli alkaa kehittää keinoja rakennushankkeiden kosteudenhallintaan yhdessä jäsentensä, muun muassa Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen, kanssa. Syyskuussa käynnistyvälle hankintaklinikalle osallistuu laajasti rakentamisen laadun parantamisesta kiinnostuneita toimijoita rakennuttajista rakentajiin. Klinikalla etsitään tapoja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita niin, ettei kosteusvaurioita syntyisi.
Syksyllä aloitettava työ pohjautuu viime kevään työpajoihin, joissa rakennuttajat totesivat kosteusongelmia aiheutuvan muun muassa huonosta kosteussuojauksesta ja työmaalogistiikan suunnittelusta, puutteellisesta ilmanvaihdosta sekä liian lyhyistä kuivumisajoista. Käydyissä keskusteluissa yhtenä vaihtoehtona kosteudenhallintaan esitettiin riskipaikkojen parempaa tunnistamista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja laajempaa sääsuojauksen käyttöä rakennustyömailla.
Nyt alkavalla klinikalla alan ammattilaiset ideoivat rakentamisen johtamisen tapoja, joilla toivottuun lopputulokseen päästään. Tavoitteena on erityisesti etsiä niitä toimenpiteitä, joiden avulla työn tilaaja, eli rakennuttaja, voi osaltaan vähentää kosteushaittoja. Klinikan tuloksena syntyy suosituksia siitä, miten kosteudenhallinta pitäisi rakentamisprosessin eri vaiheissa huomioida.
”Haluamme löytää tavat varmistua siitä, että kiinteistönomistajalla on työmaan valmistuessa käsissään kuiva rakennus, joka on myös ylläpitovaiheessa helppo pitää sellaisena”, klinikan vetäjä Juho Kess kertoo hankkeen tavoitteesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Rakli käy rakentamisen kosteusongelmien kimppuun”
No jo on aikoihin eletty, rakennustyöpaikoilla kautta aikojen on kaikki rakennusmateriaali sateelta suojaamatta, ollut niin kauan kuin olen seurannut tilannetta. Ei siihen kummosia istuntoja tarvita todetakseen tämän huolimattomuuden. Nytkö siihen vasta tartutaan, aikamoista välinpitämättömyyttä ollut tähän saakka. Mitä muuten rakennusvalvojat tekevät, eivät ainakaan valvo työmaita!
Rakennustyömaan valvojat ovat usein urakoisijoiden talutusnuorassa = korruptoituja, eivätkä tietenkään puutu epäkohtiin. Rakennuttajien pitää tällaiset ”valvojat” poistaa markkinoilta, mutta miten? Musta lista käyttöön?
Muutenkin valvontajärjestelmä pitää uudistaa kokonaan. Nyt rakennuttajat maksavat ko konsulenteille tyhjästä. Grunderikohteissa valvonta on lähinnä vitsi. Kenenkähän etua urakoitsijalta palkkaa saava ns valvoja ajaa?
Muuten olen sitä mieltä, ettei työmaita saa kohtuuttomasti syyttää homeongelmista, vähintään yhtä syyllisiä ovat ympäristöministeriön sekä vtt:n LVI-klikki älyttöminne, ilmastoomme soveltumattomine ja talotekniikkateollisuutta suosivine määräyksineen.
Toivottavasti tilaajat jatkossa sisällyttävät vaateen sääsuojasta jo urakka-asiakirjoihin. Näin suojaamatta jättäminen ei jatkossa olisi nykymalliin kilpailuvaltt, jolla asialliset toimijat työnnetään sivuun projekteista. Onhan selvää, että kunnollisia suojauksia käyttävä urakoitsija ei pärjää kilpailussa, kun hinta on käytännössä ainoa toteuttajan valintaa ohjaava tekijä.
Ns. Ympäristövaikutusarvioissa tulee ehdottomasti ottaa huomioon kosteusvaurioriski, eikä vain tyytyä esim. VTT:n tekemiin kaavamaisiin, mutta kallisiin lukuarvoihin. Ei niillä ole virkaa suhteessa globaaliin ilmastonmuutokseen tai käyttäjien terveyteen.