Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen väläytti elvytystä Aran varoilla
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen arvioi keskiviikkona 7. elokuuta pidetyssä VM:n budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että työllisyyden kohentamiseksi tehtävien elvytystoimien suuruusluokka on joitain satoja miljoonia euroja. Tämä summa on käytettävissä elvytykseen hallituksen hyväksymien menokehysten puitteissa. Tämän lisäksi voitaisiin kuitenkin käyttää kehysten ulkopuolisia rahastoja.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen arvioi keskiviikkona 7. elokuuta pidetyssä VM:n budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että työllisyyden kohentamiseksi tehtävien elvytystoimien suuruusluokka on joitain satoja miljoonia euroja. Tämä summa on käytettävissä elvytykseen hallituksen hyväksymien menokehysten puitteissa. Tämän lisäksi voitaisiin kuitenkin käyttää kehysten ulkopuolisia rahastoja.
”Muun muassa Ara on kehysten ulkopuolinen rahasto”, Urpilainen selvensi. Aran olisi mahdollista rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka sopisivat tähän suhdannetilanteeseen.
”Se on poliittinen päätös, tullaanko Araa käyttämään.”
Ministeriöt esittävät elvytystoimiksi sellaisia työllisyyttä edistäviä toimia, jotka olisi joka tapauksessa tehtävä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen väläytti elvytystä Aran varoilla”
ARAn kyvyt hoitaa jo nykyisiä vastuita on nähty.
ARAlla on väärä isäntä: Ympäristöministeriö jonka talousosaaminen on heikko.
Ministeri voi kuitenkin ohjata YM:kin, Vapaavuori perusteli 2008 asuntomisterinä elvytystä ja rahoituskriisiä seuraavilla ponteilla.
– 40 % investoinneista palautuu takaisin julkiselle sektorille tuloina, lähinnä veroina
– rahoitusmuotojen ehdot tulee olla sellaiset että yksityiseltä sektorilta kanavoituu pääomia asuntosektorille (mm. eläkevakuutusyhtiöt rahoittajina)
Nykyinen asuntoministeri ja moni muu käytti samanaikaisesti eduskunnassa puheenvuoroja joissa paheksuttiin kohteiden yleistä vuokratasoa ja edellytettiin kohtuuhintaisuutta.
Lopputuloksena monesta gryndikohteeksi suunnitellusta
asunnosta tuli alehinnalla vuokratalo. Kiinteistösijoittajille kohtuullinen bisnes kun tuli uusia toimijoitakin, pääosa asunnoista edelleen vuokrakäytössä ja miksi omistajat myisivät kun tuottavat kohtuullisesti.
Nyt ei voi käyttää tätä valtiolle edullista keinoa elvyttää muiden rahoilla, kun asunnoista joutuu maksamaan markkinavuokrat.
2009 ARA:n toimintakertomuksessa erityisesti kiitetään nopeata reagointia hakemusten käsittelyssä, sittemmin on vahvemmin ollut esillä kohtuuhintaisuus.
Evp:n kirjoitus on epäselvempi kuin Vapaavuoren välimalli. Vapaavuoren malli oli asuntojen rakennuttajille selvää kansallista yritystukea, jota on arvosteltava myös kilpailulainsäädännön näkökulmasta.
ARAn tehtävänä on rahoittaa sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa, jonka EU on hyväksynyt Services of General Economic Interest-palveluksi. SGEI-palvelujen kansallinen rahoittaminen on jäsenmaissa sallittu. Vapaavuoren välimallilla ei tuotettu sosiaalisia vuokra-asuntoja eikä siis SGEI-palvelua, eikä tosin kukaan ole sellaista edes väittänyt. Malli oli poliittisesti kestämätön.
Em. Vapaavuoren yritystuki maksettiin valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varat on koottu pienituloisilta omakoti- ja osakearavalainojen takaisinmaksajilta ja heitä vieläkin pienituloisemmilta vuokra-aravatalojen vuokralaisilta. Heillä tuskin olisi varaa mallin vuokriin 17-24 e/m2/kk. Sen vuoksi välimallin tuki oli myös eettisesti ja sosiaalisesti kestämätön.
Uusia yleishyödyllisiä yhteisöjä eli sosiaalisten vuokra-asuntojen tuottajia välimalli ei tuottanut ensimmäistäkään. Pahat kielet kertoivat, että rakentajien puolella mallista hyötyivät eniten virolaiset alihankintayritykset ja virolaiset rakennustyöläiset. Mallin taloudellinen kestävyys jää epäselväksi.
Vapaavuoren välimallista kiinteistösijoitusyhtiöt saivat kolminkertaisen etuuden: 1) aran aloitus- ja korkotuet sekä valtion takuut, 2) vuokralaisten maksamat vuokrat, joilla kiinteistösijoittaja maksaa lainat pankeille ja omanpääoman osuuden sijoittajalle ja 3) kiinteistön, jonka arvonnousu tuottaa kiinteistösijoitusyhtiölle sievoiset tulot.
Toteutuisihan tässä jonkinlainen yhteiskuntavastuu isoilta vuokrantajilta kun sitä ei pienelle ihmiselle muutenkaan löydy! Vielä, kun löytyisi pienituloisille kohtuuhintaisia asuntoja, ja siten saataisiin kohtullistettua jo aiemmin sovittua asuntotuotantoa niille, jolle ei ole kauhalla annettu! Vuosikaudet pelkkää itsekästä voiton tavottelua, jopa ammattiliitot!
Tekemällä saa aikaiseksi ja moni rakennusliike oli deep in the shit 2008 ja jotain piti keksiä.
Ainoa rikos oli että asunnot olikin vapaarahoitteisia hinnoittelultaan.
Näkyy joku asuvan niissä vieläkin, kysyntää siis on muihinkin kuin niihin kaikkein kohtuuhintaisimpiin asuntoihin.
Mistähän noiden rakentaminen oli sitten pois.
ARA kohteisiin hinnaltaan sopiva tontteja kun ei vieläkään ole saavilla. Kuinkahan niitä olisi sitten pystynyt pika-aikataululla rakentamaan 2008 kun oli tarve elvyttää. Tietysti jos olisi kaadettu pari rakennusliikettä konkurssipesästä olisi saanu tontteja kuten 1994.
Suuressa mittakaavassa asuntoihin ei uponnut kuin käynnistysavustus valtion kassasta, korkotukea ei tarvinnut maksaa kun korot on vieläkin niin alhaalla.
Valtion budjettiin suhteutettuina mitätön summa ja tulivat veroina takaisin.
Jos joku saa tarvitsemansa vapaarahoitteisen asunnon en ymmärrä miten se on sitten pois ARA-tuotannosta.
2009 siitä oikein piti teettää selvitys (YM) kun oli väite näihin mennyt kapasiteetti nosti rakentamisen hintoja, ei nostanut.