Tutkimus: Asemakaavoituksella voidaan vähentää päästöjä

”Energiaviisautta pitää edistää läpi yhteiskunnan eri tasojen. Kaavoituksessa energia-asiat pitää huomioida johdonmukaisesti kaikilla kaavatasoilla, jotta oikeasti pystymme vaikuttamaan sitä kautta yhdyskuntien päästöjen vähentämiseen. Skaftkärr-projekti ja tämä tuore raportti ovat todentaneet kaavoituksen merkityksen päästöjen rajoittamisessa”, Sitran johtaja Jukka Noponen sanoo.

Kysymys rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisesta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä nousee yhä useammin esille kaavoituksessa. Tuore kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti vahvisti, että Suomen ilmasto lämpiää lähes puolet enemmän kuin maapallo keskimäärin. Ja koska asuminen ja liikkuminen ovat ruoan ohella tärkein ilmastopäästöjen lähde, koskevat välttämättömät sopeutumistoimet ilmastonmuutokseen erityisesti kaavoitusta ja rakentamista.

”Kaavoituksessa pitäisi tarkastella myös koko kunnan toimintaa eikä vain yksittäistä asemakaavaa kerrallaan. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Jatkossa myös täydennysrakentamisen merkitys korostuu todella paljon verrattuna uudisrakentamiseen”, ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä toteaa.
 
Päästölaskenta on suunnittelun apuväline

Kasvihuonekaasupäästöjä ohjaava asemakaava ei ole rakentamismääräysten jatke, vaan se on luonteeltaan alueellisia erityispiirteitä ymmärtävä ja erilaisia maankäytön tavoitteita yhteen sovittava ja kestävää rakentamista edistävä suunnitelma. Ilmastotavoitteiden toteuttamisen keinot ja painopisteet voivat vaihdella aluekohtaisesti. Hyvä vaikuttavuus saavutetaan, kun aluekohtaista päästövähennysstrategiaa toteutetaan johdonmukaisesti maapolitiikassa, eri kaavatasoilla ja rakennussuunnittelussa.

Asemakaavoituksessa asetettavat energiatehokkuus- ja päästötavoitteet voivat perustua kansallisten ilmastotavoitteiden johdonmukaiseen toteuttamiseen suunnittelualueella. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen merkitsee ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä sen hidastamista kasvihuonekaasupäästöjä leikkaamalla. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset vähäpäästöisille ratkaisuille ja tuetaan muita ilmastotavoitteita toteuttavia ohjauskeinoja. Asemakaavoituksen päästöohjauksessa voidaan huomioida alueelliset erityispiirteet esimerkiksi rakentamismääräyksiä paremmin.

Asemakaavan tehtävä on monessa suhteessa tukea muita ohjauskeinoja ja mahdollistaa vähäpäästöiset ratkaisut. Tämä koskee esimerkiksi uusiutuvaa lähienergiaa, jonka merkitys korostuu lähitulevaisuudessa uusien energiatehokkuustavoitteiden vuoksi. Asemakaavoituksessa varmistetaan rakennuspaikka- ja aluekohtainen uusiutuvan energian tuottopotentiaali. Mahdollisimman suuri osuus uusiutuvan energian tuotosta kannattaisi käyttää paikan päällä verkkoon syöttämisen sijasta.

Raportti esittää päästölaskentamallin, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja systematisoida asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa. Laskentamallia konkretisoimaan laadittiin kaksi laskuria, joiden avulla voidaan laskea asemakaava-alueen henkilöliikenteen, metsäpinta-alan pienenemisen, rakennusten ja infrastruktuurin päästöt.

Tutkimuksen toteuttivat Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat. Raportin esittämät laskentatulokset osoittavat, että asemakaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi alueen CO2e-päästöihin.

Tutkimuksen loppuraportti on ladattavissa kokonaisuudessaan tästä.

TAUSTAA: Mitä voi määrätä asemakaavalla, mitä rakennusmääräyksillä?

Asemakaavan rooli energia- ja ilmastokysymyksissä kaipaa täsmentämistä. Asemakaavoitusta koskevan ohjeistuksen mukaan kaavamääräyksillä ei tulisi asettaa vaatimuksia rakentamismääräysten piiriin kuuluvista asioista. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden määrätä asemakaavassa kaukolämpöön liittymisestä. Määräystä ei kuitenkaan sovelleta esimerkiksi matalaenergiataloihin.

Asemakaavalla ja rakennusluvalla on omat roolinsa. Rakennusluvan piiriin kuuluvien asioiden määrittely asemakaavalla on osin ongelmallista, sillä asemakaavan laatimisesta sen toteuttamiseen voi kulua pitkäkin aika. Lisäksi merkittävä määrä rakentamisesta tapahtuu asemakaavoituksen ulkopuolella. Rakentamisen energiamääräykset taas kattavat lähtökohtaisesti kaikki rakennukset, ja auttavat siksi ratkaisemaan paitsi asemakaavoitetuilla alueilla sijaitsevia, myös hajarakentamisen ongelmia.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee taata, että kaikki 31.12.2020 jälkeen rakennetut uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoa. Suomessa rakentamismääräyksiä muokattiin direktiivin toteuttamiseksi jo viime vuonna.