Eduskunta hyväksyi uudet kelpoisuusvaatimukset – lakiin siirtymäaika
Eduskunta on päättänyt suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksista sekä suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa.
Eduskunta on päättänyt suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksista sekä suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa.
Lakimuutoksessa asiasta säädetään yleisellä tasolla. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisperusteista säädetään myöhemmin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen maanantaina. Sitä sovelletaan 1. elokuuta 2014 alkaen.
”Asetuksessa säädetään alakohtaisesti vaativuusluokkien määräytymisestä. Ympäristöministeriö ehdotti alun perinkin tällaista menettelyä, koska vaativuusluokat vaihtelevat suunnittelualoittain”, rakennusneuvos Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä sanoo.
Eduskunta lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jolla varmistetaan, että lainmuutoksen voimaantullessa kelpoisuuden erittäin vaativien tehtävien suorittamiseen omaava suunnittelija tai työnjohtaja ei menetä kelpoisuuttaan niihin tehtäviin, joita hän on siihen asti asianmukaisesti tehnyt. Nämä ovat tehtäviä, joihin rakennusvalvontaviranomainen on hänet hyväksynyt.
Lakiesitys pohjautui ympäristövaliokunnan mietintöön. Siinä korostetaan, että asetukset ja alempi ohjeistus on valmisteltava yhteistyössä alan järjestöjen, koulutustahojen sekä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
Vähemmän tehtäviä ylimpään luokkaan
Lähtökohtaisesti suunnittelu- ja työnjohtotehtävien jakautuminen vaativuusluokkiin säilyy nykyisen kaltaisena. Nykyisin korkein suunnittelutehtävien vaativuusluokka ”erittäin vaativa” muutetaan nimeltään ”poikkeuksellisen vaativaksi”. Sillä pyritään muuttamaan tulkintaa, jossa tarpeettoman suuri osa tehtävistä on sijoittunut ylimpään vaativuusluokkaan. Vastaava muutos tehdään myös työnjohtotehtävien osalta.
Tavoitteen mukaan tähän ylimpään luokkaan sijoittuu erittäin pieni osa tehtävistä, noin 1–3 prosenttia kaikista suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä. Poikkeuksellisen vaativien tehtävien suunnittelussa tarvitaan erityisosaamista, ja siksi näiden osalta edellytetään suunnittelijalta ylempää korkeakoulututkintoa ja laissa määriteltyä riittävää kokemusta.
Rakennussuunnittelijoilta ja erityissuunnittelijoilta vaaditaan jatkossa erittäin vaativissa suunnittelutehtävissä rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa ja vähintään kuuden vuoden kokemusta vaativista suunnittelutehtävistä. Ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan tässä myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Poikkeuksellisen vaativissa työnjohtotehtävissä edellytetään kyseiseen tehtävään soveltuvaa, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettua korkeakoulututkintoa tai aiempaa ammatillisen korkea-asteen tutkintoa tai sitä vastaavaa tutkintoa sekä laissa määriteltyä riittävää kokemusta. Rakennusmestari on tällainen koulutus. Tällaisia tehtäviä tulee olemaan vain vähäinen osa.
Valtaosassa työnjohtotehtäviä voi edellä mainitun kelpoisuuden omaavien lisäksi toimia myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuvat rakentamisen alalla suoritettu aiempi teknikon tai sitä vastaavan tutkinto ja laissa määritelty riittävä kokemus.
Osa joutuu hakemaan uudelleen Fise-pätevyyksiä
Lakia haluttiin muuttaa, koska rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupahakemusta ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskeva sääntely ei nykyisin täytä perustuslain säädöstasoa ja asetuksenantovaltuuksia koskevia vaatimuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys sai syksyllä kritiikkiä osakseen alan järjestöiltä, koska sen katsottiin johtavan monen ammattilaisen pätevyyden menettämiseen. RKL:n toimitusjohtaja Ahti Junttila sanoo olevansa nyt melko tyytyväinen lakimuutokseen. Uudistus oli yksinkertaisesti pakko tehdä.
”Minusta on ihan toimiva menettely, että lain yleistä kirjainta täsmennetään asetuksella. Ympäristövaliokunta antoi varsin tarkan ohjeistuksen asetuksen laatimisesta.”
Junttilan mukaan on hyvä, että lakiin saatiin siirtymäsäännös. Se turvaa ihmisille mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan jatkossakin.
Lainmuutoksen seurauksena Fise-rekisterin luokitukset muuttuvat hieman, joten jatkossa vanhan ja uuden lain mukaiset rekisterit ovat olemassa luultavasti rinnakkain. Se tarkoittaa Junttilan mukaan sitä, että osa Fise-pätevyyksiä hakeneista ihmisistä joutuu hakemaan pätevyytensä uudelleen. Se tuo heille vaivaa ja kustannuksia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Eduskunta hyväksyi uudet kelpoisuusvaatimukset – lakiin siirtymäaika”
”Ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan tässä myös ylempiä ammattikoulututkintoja.”
Mitähän nuo ovat?
Vaativien rakenteiden suunnittelijoitahan on muutenkin ihan liikaa 😉
”Nämä ovat tehtäviä, joihin rakennusvalvontaviranomainen on hänet hyväksynyt.”
Eli tehdassuunnittelussa toimivat AA-suunnittelijat tulevat menettämään pätevyytensä koska heitä ei rakennusvalvontaviranomainen ole hyväksyny???