Kaupunkien keskusta-alueiden asema on heikentynyt

Keskusta-alueiden aseman heikkeneminen on pitkään jatkunut trendi, joka ei seurantietojen perusteella ole päättymässä. Asumisen näkökulmasta keskusta-alueiden asema on kuitenkin edelleen varsin vahva.

Selvityksen mukaan viime vuosina myös perinteisesti keskustahakuiset erikoiskaupan toimialat, kuten vaate-, kirja- ja urheilukauppa, ovat alkaneet hakeutua keskustojen sijaan niiden ulkopuolisille kaupan alueille.

Sama kehitys näkyy myös työpaikkoja tarkasteltaessa, sillä keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden vähittäiskaupan työpaikkamäärä on yli nelinkertaistunut 20 vuoden aikana.

”Vähittäiskaupan keskittyminen keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle heikentää kaupan lähipalvelujen saavutettavuutta ja ihmisten arkielämän sujuvuutta”, ympäristöministeriön ylitarkastaja Juha Nurmi sanoo.

Selvityksen mukaan kaupan alan muutokset ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja näyttävät tuottavan yhdyskuntarakennetta, jossa eri keskuksilla on melko erilainen rooli.

”On kauppakeskuksia, kävelykeskustoja, hypermarket-keskuksia, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueita ja erilaisia vapaa-ajan viettopaikkoja. Tämä tarkoittaa, että arjen asiointi- ja harrastusmatkat suuntautuvat entistä useampaan erilliseen paikkaan, mikä pahimmillaan uhkaa moninkertaistaa arkiliikkumisen määrän”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Antti Rehunen sanoo.

Kaupunkiseutujen välillä on merkittäviä eroja

Selvityksen mukaan kaupan alueet ovat kasvaneet lähes kaikilla kaupunkiseuduilla, mutta kehityksen vaikutus keskusta-alueiden elinvoimaisuuteen kaupallisina keskittyminä vaihtelee kaupunkiseutujen välillä. Joissain tapauksissa keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima on heikentynyt huomattavasti ja kaupan alueet ovat nousseet työpaikkamäärillä mitattuna keskustoja suuremmiksi kaupan keskittymiksi.

Selvityksen perusteella vähittäiskaupan sijaintiratkaisut ovat avainasemassa keskustojen aseman turvaamisessa. 

Ympäristökeskuksen selvityksessä esitetään menetelmä keskusta-alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden rajaamiseksi sekä tarkastellaan näiden alueiden kehitystä.

Selvitys on kokonaisuudessaan tässä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971