”Valtiolle omistusjärjestelyissä tärkeintä on ollut löytää paitsi oikea myyntihinta myös sellainen uusi kotimainen omistaja, joka sitoutuu kehittämään yhtiötä vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla Suomessa. Omistusjärjestelyllä ei ole vaikutuksia henkilöstöön, työsopimuksiin tai lisäeläkkeisiin. Uuden omistajan ohjauksessa yhtiöllä ja sen työntekijöillä on toivottavasti edessään myös kasvunäkymiä. Uskon ratkaisun olevan oikea niin yhtiön ja sen työntekijöiden kuin valtion kannalta”, valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto toteaa.
”Destia on Suomessa alallaan johtava toimija, jolla on kestävän kasvun mahdollisuuksia infra-alan kokonaispalvelujen tuottajana. Yhtiöllä on kiintoisia kasvumahdollisuuksia muun muassa junaratojen kunnossapidossa, kallio- ja kaivosrakentamisessa sekä energiarakentamisessa. Destiaa on kehitetty yhtiöittämisen jälkeen merkittävästi, miltä pohjalta haluamme jatkaa aktiivisena omistajana yhdessä Destian johdon ja henkilöstön kanssa”, Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Panu Routila sanoo.
”Destian myynti yksityiselle omistajalle selkiyttää rooliamme yhtenä infrapalveluiden tuottajana. Olemme vahvistaneet viime vuosina johdonmukaisesti liiketoimintojamme, ja strateginen tavoitteemme on kasvaa inframarkkinassa kannattavasti”, Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen kertoo.
Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli noin 490 miljoonaa euroa. Destia Oy muodostettiin vuonna 2008, kun entinen Tieliikelaitos yhtiöitettiin. Destian palveluksessa on noin 1 500 henkeä.
Pääomasijoitusyhtiö Ahlström Capital sijoittaa teollisiin yrityksiin, pörssiyhtiöihin ja kiinteistöihin. Ahlströmin suku on keskittämässä omistustensa hoitamista Ahlström Capitalille, minkä johdosta Ahlström Capitalin tasearvo nousee yli 700 miljoonaan euroon. Järjestelyn jälkeen Ahlström Capitalin portfolioon kuuluvat merkittävät omistukset pörssiyhtiöissä Ahlstrom Oyj, Munksjö Oyj, Outokumpu Oyj ja Vacon Oyj. Lisäksi portfolioon kuuluvat suorat teolliset sijoitukset, kuten omistukset Enics AG:ssa ja ÅR Packaging Groupissa, sekä merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Valtio myy Destian pääomasijoittajalle”
Destia ei ole tähän mennessä maksanut valtiolle osinkoja, joten se on käytännössä ollut vain menoerä. Nyt valtio saa sentään ihan kohtuurahat.
Hannu Leinonen sai yrityksen viimein tuloskuntoon ja voitto oli viime vuonna 18,9 miljoonaa euroa. Yleensä myyntihinta on 7 x liiketulos + jonkinlainen arvo yrityksen omaisuudelle, osaamiselle, maineelle ja tulevaisuudennäkymille. Hinta menee hyvin tuohon 7-8 vuoden haarukkaan, sillä infran kasvuodotukset ovat olemattomat. Siinä on varmaa syy siihen, että ulkomaalaiset eivät ainakaan vielä tällä kierroksella iskeneet käsiään Destiaan. Mutta voihan olla, että Ahlstöm tekee valtion puolesta likaisen työn, jottei ministereiden tarvitse selitellä asiaa ennen tulevia vaaleja. Myynti ajoitettiin taitavasti vaalien jälkeen, jottei se olisi kirpaissut ikävistä vihreitä ja demareita.
Mitä pääomasijoittajat sitten yleensä ostoillaan tekevät? Tyypillistä on saneerata toimintaa (minkä Leinonen on jo tehnyt) ja kasvattaa viimeistään viidessä vuodessa yritys myyntikuntoon. Mutta kuten totesin, niin luonnollista kasvua ei ole saatavissa. Silloin vaihtoehtona on yrityksen myyminen paloina. Näitä herkkupaloja riittää edelleen vaikka asfaltti jo myytiinkin ruotsalaisille.
Mielenkiintoista olisi tietää, minkälaista bonusta Leinonen on saanut myyntikuntoon saattamisesta ja myynnin onnistumisesta. Entä miten hänet pidetään talossa eikä päästetä Lemminkäiseen, jossa häntä odotetaan kuin kuuta nousevaa? Lemminkäinen oli aiemmin kiinnostunut ainakin osista Destiaa, mutta sen ostomahdollisuudet menivät heikon tuloskehityksen myötä.
Entä sitten toisen valtion rakennusliikkeen eli VR Trackin kohtalo? Rautatiepuoli on erittäin kalustovaltaista ja keskittynyttä toimintaa toisin kuin teiden rakentaminen. On vaikea kuvitella, etteikö valtio pitäisi sitä jopa maan puolustuskyvyn kannalta strategisena toimintana, vaikka VR Track ei raiteita omistakaan.