Sääsuojan pakollisuudella edistetään puukerrostalorakentamista

Työmaiden sääsuojaaminen oli jo viisi vuotta sitten ripeimmin kasvava osa-alue telinevuokrauksessa. Kasvu kiihtyi, kun siltojen vedeneristystyöt määrättiin tehtäväksi sääsuojan sisällä. Kasvu kiihtyy edelleen, sillä asuntoministeri Pia Viitanen aikoo viedä sääsuojauksen pakollisuuden asetukseen, kun ministeriön yleisenä linjauksena on ollut päinvastoin siirtää asioita asetustasolta suosituskategoriaan.

Betoniteollisuus näkee asetuksessa samanlaista pyrkimystä puurakentamisen edistämiseen kuin oli yrityksessä saada sprinklaus pakolliseksi muuhunkin kuin puukerrostalorakentamiseen. Kun se oli yhdelle materiaalille pakollinen, se yritettiin ajaa kustannukseksi kaikille muillekin, jotta puukerrostalot saataisiin suhteessa kilpailukykyisemmiksi, sanovat RT:n Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila ja Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. Samalla tavalla nyt nähdään, että kun kerran puukerrostalot pitää suojata sateelta, niin sama vaatimus asetetaan kaikille muillekin rakennuksille.

”Kyllä se tuntuu hullulta betonirakennuksissa. Ei ulkoa satava vesi ole se ykkösongelma. Betonirunko pitää joka tapauksessa kuivattaa”, Isotalo sanoo.
Mattilan mielestä asiassa mennään uunosti keinot edellä, kun pitäisi säädellä toiminnallisista tavoitteista. ”Toiset materiaalit on pakko suojata, toiset eivät ole kosteudelle arkoja. Jos teemme esimerkiksi paikallavalurunkoa, sääsuo-jaus on kosteussuojausmielessä tarpeeton.”

Betoniholvi voidaan sulkea vesitiiviiksi

Mattila vetoaa tutkimuksiin, joiden mukaan paikallavaluholvi on yleensä riittävän vesitiivis estämään holville satanutta vettä ja lunta kastelemasta rakennuksen alempia kerroksia. Riittää, että holvin ja alapuolisen tilan julkisivun aukot suljetaan sekä tarvittaes-sa tiivistetään ja holville tehdään väliaikainen viemäröinti.

Mattila myöntää, että betonirakenteidenkin työnaikaisessa suojauksessa on parantamisen varaa. Hän kuitenkin uskoo, että jos suojasta on enemmän hyötyä kuin haittaa, urakoitsija käyttää suojaa oma-aloitteisesti ilman pakkoa. Tähän asiaan hän toivoo tapauskohtaista harkintaa.

”Sääsuojia käytetään jo nyt aika paljon. On vaikea sanoa, mitä hyötyä siitä saadaan, että niiden käyttöä lisätään määräyksien avulla”, Lujatalo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo sanoo.

Mattila sanoo, että TTY:n projektipäällikkö Jommi Suonenkedon tutkimuksen mukaan rakennusten kosteusongelmista yli 95 prosenttia on peräisin muista syistä kuin rakennusaikaisesta kosteudesta. Hän kävi tutkimuksessaan läpi yli tuhat kohdetta. Olli-Pekka Toivarin vuonna 2011 tehty diplomityö TTY:ssä tukee tätä näkemystä. Toisaalta Toikkari toteaa, että työnaikainen puutteellinen kosteudenhallinta voi realisoitua vuosienpäästä rakennuksen käyttöönotosta. Esimerkiksi ontelolaattarakenteissa laatan kastuminen voi aiheuttaa ongelmia, koska laataston tiiviyden takia veden imeytyminen on hidasta ja myös haihtuminen on hidasta. Korjauskohteissa on otettava huomioon se, että vanhan betonin kuivuminen vesivahingon jälkeen on huomattavasti hitaampaa kuin uuden betonin. Korjaushankkeissa sääsuojan tarve on muutenkin suurempi kuin uudiskohteissa.

Muutaman prosentin lisäkustannus

Ministeri Viitasen mukaan sääsuojan kustannukset alenevat lyhentyneinä työmaa-aikoina.  ”Aivan varmasti sääsuojaus nostaa kustannuksia”, Mikko Isotalo tyrmää ministerin arvion.

Sääsuojista on tehty muutamia opinnäytetöitä, mutta valitettavasti niiden antamat kustannustiedot ovat ristiriitaisia. Puhutaan sekä 2-3 prosentin lisäkustannuksista että 3-4,5 euron lisäkustannuksesta bruttoneliötä kohtaan. Molemmat luvut eivät voi pitää paikkansa, koska ero on kymmenkertainen. Asiaan kiinnitti huomiota myös Skanskan asuntorakentamisen aluejohtaja Ilpo Luhtala. Hän kertoo, että ATT:llä oli juuri urakkakilpailu Gunillantie ja Lorenzinpiha, jossa kysyttiin eriteltynä sääsuojauksen kustannus osana tarjoushintaa. Kyseisessä kohteessa lisäkustannus oli n. 500.000 euroa. 170 asunnon kohde on poikkeuksellisen iso. 12 482 asuntoneliötä tekee sääsuojan kustannukseksi 40 euroa asuntoneliölle.

Sääsuojan käyttökustannukset muodostuvat suojan pystytyksestä, purkamisesta, kuljetuksesta, vuokrasta ja kunnossapidosta. Lisähintaa aiheutuu myös rakennustelineiden vahvistamisesta ja rakennusmateriaalien käsittelyn vaikeutumisesta.

Hyvän ja heikon sääsuojauksen kustannusero on Toikkarin mukaan merkittävä. ”Liian järeällä toiminnalla voidaan aiheuttaa helposti turhia kustannuksia. Oikein mitoitetulla kosteudenhallinnalla ja sääsuojauksella voidaan poistaa kosteudesta johtuvia vaurioita.”
Sääsuojausta tarvitaan Toikkarin mukaan eniten syksyllä, jolloin suurin hyöty on kuivatusaikojen lyheneminen.

Lue lisää sääsuojan eduista ja haitoista perjantaina ilmestyvästä Rakennuslehdestä. 

Opinnäytetyö
Pasi Tolvanen: Talvilisät kerrostalon runkorakentamisessa ja sääsuojan
mahdollisuudet 2012, Pohjois-Karjalan AMK
 http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/40742/Opinnaytetyo%20VALMIS3%20Theseus.pdf?sequence=1 

Opinnäytetyö
Toivari, Olli-Pekka: Kosteudenhallinnan ja sääsuojauksen taloudellinen
tarkastelu TTY

http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20641/toivari.pdf?sequence=3