Rakennustyömaiden kosteudenhallinta on aiempaa kehittyneempää, osoitti viime kuussa järjestetty Helsingin rakennusvalvontaviraston kosteudenhallintaseminaari.
Rakennusala on lähes kaikilla tasoillaan tarttunut kosteudenhallinnan haasteeseen. Optimistisimman arvion esitti DI Juha Komonen Vahanen Oy:stä, jonka mielestä alalla ollaan jopa käännekohdassa.
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT on laatinut ohjeen rakennusaikaiselle kosteudenhallinnalle. ATT edellyttää, että kosteudenhallinnan kustannukset ilmoitetaan erillishintana urakkatarjousten yhteydessä, kertoi korjausrakennuttamispäällikkö Anne Pietilä seminaarissa. Urakkasopimuksen allekirjoituksen edellytyksenä on, että urakoitsijan laatima kosteudenhallintasuunnitelma täyttää rakennuttajan edellyttämän tason. Koko toimintaa on tarkasteltu kuivaketjun kannalta.
Kosteudenhallinta otettava jonkun haltuun työmaalla
Ympäristöministeriö on tehnyt kosteudensuojausta edistäviä muutoksia alan sääntelyyn. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii, että rakennus on terveellinen ja turvallinen muun muassa rakennuksen sisäilma- ja kosteusolosuhteet huomioon ottaen. Valmisteltavassa asetuksessa on mm. maininta kosteudenhallintasuunnitelmasta. Kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön vaatiminen työmaille on harkinnassa.
Rakentaminen on inhimillistä toimintaa vaikeissa olosuhteissa kosteusvaurioita tulee. Tarvittaessa on tehtävä vaikeita päätöksiä – on joustettava aikataulussa ja hyväksyttävä lisäkustannuksia. Kastuneet rakenteet on purettava tai kuivattava.
Seminaarissa esiin tulleita hyviä keinoja riskien pienentämiseksi ovat mm.:
Rakennustyönaikaisessa vedenjakelussa voidaan hyödyntää automatiikkaa, jolla estetään laajamittaiset vuotovahingot. Paineet lasketaan automaattisesti pois putkistoista työskentelyaikojen ulkopuolella ja vuodon sattuessa.
- Kosteusvaurioherkät materiaalit toimitetaan rakennukseen vasta kun rakennusvaippa on vedenpitävä.
- Kevättalven hyviä kuivumisolosuhteita voi hyödyntää ajoittamalla kuivumisaikaa vaativat työvaiheet oikein.
- Kosteat tai märät lattia-alueet voi helposti kartoittaa pohjapiirustuksiin ja niiden kuivumista voi kartan avulla seurata tarkemmin.
- Kosteus- ja lämpöantureita voisi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin rakennusten olosuhteiden seuraamisessa niiden käyttöaikana.
Rakennusvalvonnat tekivät yllätystarkastukset kuudessa kaupungissa
Helsingin rakennusvalvonta on ottanut jo useana vuonna kosteudenhallinnan korostetutusti esiin työnaikaisessa valvonnassaan. Työmaiden aloituskokouksissa on selvitetty työmaan kosteudenhallintaan varattuja resursseja ja jaettu tietoa muiden työmaiden hyvistä sää- ja olosuhdesuojausten käytänteistä. Yhteistyötä on kehitetty ja menettelyä pilotoitu kaupungin omien rakennuttajatahojen kanssa. Jatkossa rakennusvalvontavirasto pyytää kaikilta rakennushankkeeseen ryhtyviltä ao. asiaan liittyvää selvitystä viimeistään rakennuslupahakemuksen käsittelyvaiheessa. Asia on esillä myös jo hankkeen viranomaisennakkoneuvotteluissa.
Lisäohjeistusta Helsingin rakennusvalvonta teki syyskuussa viiden muun kaupungin kanssa (Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Jyväskylä) rakennustyömaille ennalta yhteisesti sovittuja kosteudenhallintaan keskittyneitä yllätystarkastuksia. Priorisointilistan kärjessä olivat päiväkodit, koulut ja asuinkerrostalot. Helsingissä käytiin kaikkiaan 127 työmaalla, joista kymmenessä jouduttiin antamaan joko kirjallinen määräys tai huomautus asioiden kuntoon saattamiseksi. Kaikissa kuudessa kaupungissa tehtiin yhteensä 206 käyntiä, joista 27 sai joko määräyksen tai huomautuksen. Yllätyskäyntien päivämäärä oli aiemmin etukäteen sovittu kaikkialla samaksi, eikä millään paikkakunnalla ollut ilma pahimmillaan. Mutta silti huomautettavaa löytyi – pääasiassa asentamatta vielä olleiden rakennusosien suojausten puuttumisten vuoksi.
Kaiken kaikkiaan tilanne on yllätyskäyntien perusteella vuoden aikana parantunut. Nollatoleranssista puhutaan yleisesti ja siihen varmaan suurimmassa osassa hankkeita aidosti pyritäänkin. Aina tulee jatkossakin olemaan yksittäisiä tapauksia, joissa epäonnistumisia tapahtuu. Rakennusvalvonnan keinovalikoimiin kuuluu tällöin suojauksista vastuullisten henkilöiden vaihdattaminen (vastaava työnjohtaja tai nimetty kosteusvastaava) ja ulkopuolisen tarkastuksen määrääminen. Nämä aiheuttavat turhia kustannuksia ja huonoa mainetta rakentajalle. Myös rakennushakkeeseen ryhtyvä ärähtää.
Rakennusvalvonta toivoo uusia sanktiomalleja
Helsingin rakennusvalvonta muuttaa jatkuvasti toimintaansa etupainotteisempaan suuntaan. Opastusta, ohjausta ja neuvontaa viraston vision ”Ennakkoluulotonta, jämäkkää ja oikea-aikaista rakentamisen ohjausta elävässä Stadissa” mukaisesti. Helsingissä tehdään kuitenkin myös jatkossa kosteudenhallintaan keskittyviä yllätyskäyntejä normaalien katselmusten rinnalla. Ajankohta vaihtelee. Otamme aikaa niihin käyttämällä nykyistä enemmän lain mahdollistamaa suhteutettua valvontaa.
Toivon samalla, että ympäristöministeriö kehittäisi rakennusvalvontojen käyttöön lisää tehokkaita ja oikein kohdentuvia sanktiomalleja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennustyön kuivaketjut tehostumassa”