Kokeile kuukausi maksutta

Asuntoministeri: Rakennustyömailla edellytetään jatkossa sääsuojausta

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen totesi torstaina 13. maaliskuuta sisäilmastoseminaarin avauspuheenvuorossaan, että rakennustyömaiden kosteudenhallintaa säädellään jatkossa asetuksella. Asetusluonnoksen mukaan rakennustöissä edellytetään jatkossa aina sää- ja olosuhdesuojausta.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen totesi torstaina 13. maaliskuuta sisäilmastoseminaarin avauspuheenvuorossaan, että rakennustyömaiden kosteudenhallintaa säädellään jatkossa asetuksella. Asetusluonnoksen mukaan rakennustöissä edellytetään jatkossa aina sää- ja olosuhdesuojausta.

image

”Ympäristöministeriö, kuntien rakennusvalvonnat ja nyt viimeksi eduskunta kirjelmässään ovat kiinnittäneet huomiota rakennustyömaiden kosteudenhallintaan sekä sää- ja olosuhdesuojaukseen. On käsittämätöntä, että vieläkään tätä asiaa ei ole rakentamisessa saatu kuntoon kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta. Suojausten poisjättämistä ei voi perustella edes kustannuksilla, koska yleisesti tiedetään, että kustannukset alenevat lyhentyneinä työmaa-aikoina.”

”Nyt kun rakentamismääräyksiä ympäristöministeriössä uusitaan, olen linjannut, että rakennustöissä edellytetään jatkossa aina sää- ja olosuhdesuojausta. Asiaan liittyvä asetusluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vielä vuoden loppupuolella”, ministeri totesi.

Ministeri painotti puheessaan myös koululaisten, opettajien ja koulun muun henkilökunnan oikeutta työskennellä terveissä tiloissa.

”Ongelmiin pitää puuttua ajoissa ja huolellisesti. Kun oppilaat, opettajat tai muut koulun työntekijät alkavat valittaa sisäilmasta ja kokevat saavansa siitä oireita, on oirekartoitus ja yleensä sitä seuraava rakennuksen kuntotutkimus tehtävä perinpohjaisesti. Selvityksessä on tärkeää käyttää ammattitaitoisia tekijöitä eikä tinkiä selvityksen perusteellisuudesta. Tinkiminen on usein johtanut vääriin tai liian vähäisiin korjauksiin.”

Ministeri totesi, että kuntotutkijoina on syytä käyttää vain päteviä ammattilaisia, kuten rakennus-terveysasiantuntijoita, ja myös itse korjaustyömaan työnjohdolta ja työmaan valvojilta tulisi edellyttää kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ymmärtämistä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 50 kertaa

50 vastausta artikkeliin “Asuntoministeri: Rakennustyömailla edellytetään jatkossa sääsuojausta”

  1. Rakennepiirustuksiin olisi myös hyvä laittaa aurinko vasempaan yläkulmaan ja tikku-ukko oikeaan alakulmaan. Tikku-ukolle puhekupla: ”TÄ-MÄ ON OH-JE. LU-KE-KAA OH-JET-TA YH-DES-SÄ.

    1. Ketkä tätä paskaa näille tietämöttömille ministereille syöttävät?
      Ilmeiseseti ne, jotka haluavat työllistää itsensä uuden asetuksen laatimisessa.

      1. Hahah tästä tuleekin hauskaa. Ihan mielenkiinnolla odotan, miten omakotirakentajat meinaa nämä sääsuojat virittää.

        Toisaalta rakennusalalla ei ole mitään syytä valittaa asiasta. Iteppähän ovat oman sopan keittäneet. Jos asiat tehtäisiin kunnolla ja järkeä käyttäen, ei tarvittaisi niin paljon ohjausta ja valvontaa. Kyllä se vain niin on, että rakennusala vetää puoleensa narsistisia konnareita, joita helppo raha houkuttaa.

    2. Pitäis kaivaa kesällä pieni ojanpätkä pottumaalta ojaan. Kannattaisiko kaivaa ennen lakimuutosta ?
      voisi säästää hiukan kun ei tarvitse tehdä sääsuojaa

      1. Ilman muuta, kun kerran viljelet pottuja rakennustyömaalla niinkuin kaikki normaalit ihmiset.

  2. meneekö taas puurot ja vellit sekaisin, eihän se sääsuoja kosteutta poista

    1. Sääsuoja/olosuhdesuoja laitetaan asianmukaisesti paikalleen _ennen_ urakkaa tai ennen kuin tontille tuodaan tavaraa. Silloin sääsuoja estää materiaalin kastumisen sateella.

      Sääsuoja ei tosiaan poista kosteutta, jos se paiskataan möykyksi työmaan nurkkaan kun on jo kaksi viikkoa satanut.

      Rakennuslehden artikkeleihin olisi myös hyvä laittaa aurinko vasempaan yläkulmaan ja tikku-ukko oikeaan alakulmaan. Nyt tikku-ukolle puhekupla: ”TÄ-MÄ ON AR-TIK-KE_LI. LU-KE-KAA AR-TIK-KE-LI ÄÄ-NEEN A-LUS-TA LOP-PUUN A-JA-TUK-SEL-LA KOL-MEEN KER-TAAN TAR-PEEK-SI HI-TAAS-TI.

      1. Mitenkähän tätäkin asetusta on tarkoitus valvoa jasanktioida? Ilman valvontaa ei tällä ole merkitystä. Lisätäänkö taas kuntien tehtäviä, kun niitä piti säädöksiä kumoamalla vähentää.
        Vai nimitetäänkö ARAan (tehottomuuden pesäpaikkaan) pari virkamiestä kiertämään työmaita sakottamassa.
        Ei rakennusalaa voi kaikesta syyttä, ala on moninkertaisesti ylisäädelty ja niin voi omat aivot heittää narikkaan.. Terve järki on säädöksillä kielletty

        1. Syksyllä 2012 oli Etelä-Suomessa nelisen kuukautta ulkona koko ajan noin 100 RH, sama RH 100 myös suojakankaan sisäpuolella sekä sama RH 100 rakennettavan (omakoti)talon sisäpuolella. Eikä varsinkaan OKT-työmailla ollut teholämpöpuhaltimia 24/7. Hyvin suojattu – ehkä peräti tulevien määräysten mukaan!? – liki varmaan homeenmuodostukseen. M.O.T. Eikö tämän(kin) asian kuulu olla rakennushankkeeseen ryhtyvän työkalupakissa, vaikka rakennusvalvonnan ohjauksessa?

          1. 100%Rh ei tarkoita sitä, että materiaalit uivat vedessä. Se tarkoittaa suurinta SUHTEELLISTA kosteutta mitä ILMA kykenee pidättämään kyseisessä lämpötilassa. Silloin ollaan ilman kastepisteessä.

            Suhteellinen kosteus ilmaisee ominaiskosteuden ja kyllästyskosteuden suhdetta.

            Uimahallin ilmassa voi olla 100%Rh vaikka allas on nestemäisestä vedestä tyhjä.

            Suhteellinen kosteus laskee kun ilmaa hieman lämmittää.

        2. ”Mitenkähän tätäkin asetusta on tarkoitus valvoa jasanktioida? Ilman valvontaa ei tällä ole merkitystä. Lisätäänkö taas kuntien tehtäviä, kun niitä piti säädöksiä kumoamalla vähentää. ”

          Esitys kehittynee vielä matkan varrella. Todennäköisesti määrätään rakennushankkeeseen ryhtyvälle vastuu vastata siitä, että rakentaminen tapahtuu rakennusmateriaaleja tarpeettomasti kastelematta. Rakennushankkeeseen ryhtyvä siirtää tehtävän pääurakoitsijalle, ja se tulee osaksi normaaleja sopimuksia. Ja jos käy ilmi, että toisin on toimittu, tästä määrätään sanktioita.

          Ei tuota asiaa varmaan rakennusvalvonta lähde päätoimisesti kyttäämään. Suomessa on yli 5 miljoonaa ihmistä, joista täysi-ikäisistä lähes kaikilla on myös nykyään kännykässään kamera ja videointimahdollisuus. Kiinnostusta riittää monella aika paljon tulevia työpaikkojaan ja tulevia asuntojaan kohtaan.

          1. Onpa meillä hirveä tulevaisuus ilmiantoyhteiskuntana. Kenelle ne kännykuvat lähetetään, poliisilleko?
            Myrsky-yön jälkeen puhelinverkot kaatuvat, kun ilmiantajat räpsivät kuvia.
            Sääntelyä pitää purkaa, ei lisätä. Jokainen säädös lisää rakentamisen/asumisen hintaa ja byrokratiaa. Suomi sääntelee itsensä ja elinkeinoelämänsä hengiltä.

          2. Luitko edes koko artikkelia ennenkuin kommentoit?

            Onko todellakin mielestäsi niin, että rakennusmateriaalit kuuluu jättää pakkauksistaan purettuina avotaivaan alle pilaantumaan ja kun tällaisesta on tullut maan tapa, ei siihen saisi asetuksella puuttua asian oikaisemiseksi?

          3. .

            Vaikuttaa siltä, että tämän kirjoittaja ei edes ymmärrä mistä täällä keskustellaan. Työmaalle tulevan ja nimenomaan pakkauksissa olevan pientavaran suojaus on työmailla ollut jo pitempään hyvin hallinnassa. Toki lipsumisia siinäkin tapahtuu, mutta ei juuri sitä varten tarvita mitään lakia ja asetuksia. Artikkelista ei käy ilmi minkälaista sääsuojausta ministeri tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että rakennettavan rakennuksen ympärille pitää rakentaa teltta suojaamaan rakennusta ja rakentamista säältä. Ja ennen kaikkea! Pitääkö ”teltan” sisällä olla lämpimät olosuhteet? Jos ajatellaan esim runkovaiheen ontelolaatta-asennuksia. Lumisateelta ja vesisateelta ontelolaatatkin voidaan ehkä suojata. Mutta miten suojata ne pakkaselta. Pakkasten aikaan ontelolaattojen onteloihin kondensoituu kosteutta, joka jäätyy ja sulaa sitten kun rakennuksen vaippa saadaan lämmön pitäväksi ja rakennusta aletaan lämmittää. Onteloista voi tulla satoja litroja vettä. Miten tämä asetuksella estetään? Vai onkohan edes tarvetta estää?

          4. Haha, vai hyvin hallinnassa! Villat laitetaan maan tavan mukaan seiniin lähes poikkeuksetta sateella, aina kun se on mahdollista. Paketeissa on lisäksi reikiä ja totta kai ne säilytetään avotaivaan alla.

            Katsele joskus ympärillesi. Kyllä tosiaan työmaille tarvitaan jotain, jos ei asetusta niin ainakin joku virkaholhooja tai lastentarhanopettaja vahtimaan. On meinaan sen verran karua välinpitämättömyyttä tilaajan omaisuudesta nähty.

  3. Haha, vai hyvin hallinnassa! Villat laitetaan maan tavan mukaan seiniin lähes poikkeuksetta sateella, aina kun se on mahdollista. Paketeissa on lisäksi reikiä ja totta kai ne säilytetään avotaivaan alla.

    Katsele joskus ympärillesi. Kyllä tosiaan työmaille tarvitaan jotain, jos ei asetusta niin ainakin joku virkaholhooja tai lastentarhanopettaja vahtimaan. On meinaan sen verran karua välinpitämättömyyttä tilaajan omaisuudesta nähty.

    No kyllä se on tilaajankin tyhmyyttä jos sallii esim. märät villat asennettavan märkänä tai sateella puuttumatta asiaan. Toisaalta ei kai kohta enää ole tilaajiakaan, kun näitä virkamiesten keksintöjä ajetaan sisään niin tiuhaan, että kellään ei ole enää euroja tilata mitään.

    1. Ei tilaaja voi olla jatkuvasti vahtimassa aikuisia ihmisiä työmaalla. Onko se tilaajan tyhmyyttä vai rakentajan tyhmyyttä jos rakentaja ryssii? Jos rakentaja panee sen tilaajan tyhmyyden piikkiin, on rakennusfirman paras panna samantien pillit pussiin, tulee rakentajalle halvemmaksi.

      1. Laikiusko on Suomessa (ja myös EUssa) vahva. Kun tehdään laki asetus tai direktiivi, niin asiat ovat sen jälkeen kunnossa.
        Jos säädöksillä epäkohdat saataisiin kuntoon, niin eihän niitä enää olisi olemassakaan.
        Kohta meillä ei enää ole työttömyyttä, kolmasosa kansasta värkkää lakeja, kolmasosa valvoo niitä ja kolmasosa liikkuu työmailla ilmilmiantajina.

        1. Juuri näin.. Valistus ja koulutus olisi oikea tie. Mutta valitettavasti suomalaiset rakastavat lakeja ja asetuksia ja niitä valvovia virastoja. Vaikka juuri nyt pitäisi säästää.

          1. Pointtisi on siis, että lakeja ja asetuksia ei pitäisi olla, sillä ne rajoittavat rakentajan oikeutta hoopottaa tilaajaa, vetää välistä, jättää verot maksamatta ja tehdä asiat työmailla ihan just niinkuin huvittaa. Joutuisi tekemään asiat sovitusti ja katteet pienenee. Niinhän?

          2. Valitettavasti tuo asenteesi ei rakenna mitään. Oulun Rakennusvalvonta on loistava esimerkki siitä miten valistuksella saadaan parhaita tuloksia rakentamisen valvonnassakin – ei tiuskimisella vaan valistamalla ja kouluttamalla. Kehotan tutustumaan.

          3. Valistus ja koulutus eivät ole tähän asti riittäneet. Siitä kertoo jo ministerin puuttuminen asiaan.
            Lait määrittävät toiminnan rajat. Ilman lakia ei olisi Oulussakaan rakennusvalvontaa.

          4. Siinä on vain se vissi ero, että kun laaditaan asetukset ja lait, niin sen jälkeen rakennukset yhä kastuvat, mutta nyt ohjeiden mukaisesti.. Valistuksella ja ohjauksella haetaan se olennainen mihin pyritään eikä vain täytetä lain kirjainta.

          5. Lainkäytön tulee perustua aina lain tulkintaan, eikä sen suoraviivaiseen lukemiseen.

            Ranentamisessa on tärkeintä sählääminen ja mutumetodi. Sen sijaan rakentamisessa hommien tulisi perustua lain tulkinnan lisäksi tietoon ja ammattiylpeyteen.

          6. Ihminen on ahne. Sille ei nyt vaan voi mitään.
            Median murros on syventänyt ahneutta, sillä meille esitellään jatkuvasti kaikkea uutta kivaa, mitä rahalla saa – sitten voi hymyillä facebookissa, miten kivaa jee selfie.

            Itse olen myöskin laiska. Haluan rahaa, mutta en juurikaan jaksa tehdä sen eteen mitään. Mieluummin kirjoittelen tänne kaikkea roskaa ja provosoin. Kohta pitää tehdä jotain hommia, koska deadlinet häämöttää. Noh kyhätään jotain kasaan. Ja lotonkin voisi laittaa vetämään… Ehkä voitettuani jaksan raahautua sinne salille treenaamaan absejani, jotta mäkin voisin kuvata peliselfien abseistani.

            Ainiin tämä sääsuojaus. Ketä kiinnostaa. Tavarat on märät tai kuivat sään mukana. Joskus sataa, joskus ei. Välillä toivotaan ettei sada, sillä ei ole ehditty suojata. Välillä kaikki menee perseelleen, sitten juostaan ja kirotaan. Jos tekemällä asiat kunnolla saisi enemmän rahaa, voisi ehkä tehdä asioita kunnolla – jos jaksaa. Toisaalta voi aina uskotella tekevänsä asiat kunnolla, jolloin saa vielä enemmän rahaa, paitsi jos ei saa enemmän rahaa. Tänään ei sada, mutta tuulee aika perkeleesti. Jotain pressuja on varmaan jäänyt hieman löysälle. Huomenna tulee 20 cm lunta. Onkohan meillä edes jotain millä suojata. Täytyy kahvitauon jälkeen mennä tsekkaamaan. Voi olla kyllä vähän hiljaista. Jengi on kuitenki jä häipynyt työmaalta.

          7. Onhan ojankaivuukin työmaa,- infrastruktuuri-työmaa. Sehän voi johtaa tontilta vaikkapa hulevedet.

  4. Ja kiitokset tästä linjauksesta voi lähettää Lemminkäisen työmaalle.
    Unohtivat jätkäsaaressa porata onteloihin reiät ja nyt kaikki kerrostalot rakennetaan hupun sijassa, pieni ylilyönti.

    Selvityksen järjestäminen on myös huomionarvoista
    Asuntopolitiikass on ollut tapana järjestää siten että työryhmän miehitys varmistaa mieleisen lopputuloksen. Esim. ARA:n toimintaa laitettettiin arvioimaan 70 vuotias ansioitunut eläkeläinen. Yleisen oikeustajun ja puoluettomuuden kannalta oli erikoista että kaveri aiemmin syrjäytetty asuntohallitusta ARA:ksi muutettaessa.

    Edistystä on tapahtut nyt työryhmälle annetaan jo selvityksen lopputulos valmiiksi YM:n tiedotteena

  5. Asuntojen hinnat mainasivatkin jo pudota nyt on oikea aika järjestää lisäkustannuksia muutoin vanhojen asuntojen hinnat luisuvat uusien perässä.

    1. Mieluummin muuttaisin vanhaan (kerros)taloon kuin uuteen. Vanhaan aikaan säätä seurattiin ja rakentaminen ajoitettiin vuodenaikojen mukaisesti järkevimpään ajankohtaan eli kesän kuumuuteen. Nyt ei säällä ole merkitystä, suojaukset on nähty turhina, uusiin materiaaleihin luotettu sokeasti tai kaukaa viisaasti ja arvioitu etteivät ne rakennusaikaiset kosteudet ehdi näkyville ennen takuuaikojen umpeutumista. Kenties luotettu myös maksajan tietämättömyyteen. Eiköhän noihin kohonneisiin kustannuksiin ole syynä ammattiliittojen ajamat palkankorotukset alalla kuin alalla ennen lainsäädäntöä. Täytyyhän ne tuotteiden hintoihin ja palveluihin sitten sisällyttää. Oma koti rakennettu sääsuojauksin ja säätä seuraten, eipä ole kosteusongelmia. Toivon samaa onnea myös muille – myös niille, jotka eivät pääse seuraamaan talon rakentamista paikan päältä, vaan muuttavat toisen rakennuttamaan. Tervetuloa tervehdyttävä (ja myös työllistävä) lainsäädäntö.

      1. Jokainen rakentaja tietää, että asetus sinänsä on hölmö. On paljon laajoja työmaita, kuten esimerkiksi Espoossa nyt sairaalan rakentaminen, joita ei voi laittaa yhden sääsuojan sisään. Korkeissa tornitaloissakin sääsuoja on kyseenalainen juttu sillä jotenkin ne elementitkin olisi nostettava. Kolmas pointti on, että pitääkö betonista paikallavaluja tekevän kärsiä siitä, että puuelementtejä on päästetty kastumaan eli materiaalien sääriskeissäkin on eroja.

        Eli järkevintä tietenkin on, että tilaaja ja rakentaja miettivät tapauskohtaisesti sääsuojan tarpeen ko. työmaalla ja ko. sääoloissa.

        Mutta kun rakentajat menevät aina riman ali, kun se on mahdollista eivätkä usko kuin määräyksiä, niin sitten tehdään niin kuin ministeri sanoo maksoi mitä maksoi. Kai tämäkin voidaan laittaa niiden tarpeettomasti kustannuksia nostaviin määräyksiin joita normitalkoilla piti purkaa, mutta toisaalta homekorjaukset maksavat vielä enemmän.

        Saman tien ministeri voisi määrätä poliisit sakottamaan kaikkia niitä elementtirekkoja, jotka tuovat työmaille elementtejä ilman, että ne on suojattu sateelta.
        Eristeet kastuvat yhtä pahasti niin puu- kuin betonielementeissäkin. Jos tehdas on niin rahanahne, että ei edes viitsi käyttää pikkurahaa elementin suojaamiseen, niin se kertoo ainakin siitä, että tehdas ei välitä pätkääkään omista tuotteistaan, laadusta, asiakkaista eikä maineestakaan. Tuollaisia sietääkin sakottaa. Sakko voisi olla jokin prosentti liikevaihdosta, jotta se kunnolla kirpaisisi.

        1. Juuri näin!
          Sääsuojaus pääsääntöisesti hyvä. Ruotsissa hoidetaan rakentaminen sääsuojissa, mutta litterakohtaisesti arvokas. Tämä taas teettää lisäkustannuksia suuntaan tai toiseen. Kuinka sen haluaa ajatellakkin.
          Ei tässä taaskaan ole päätä eikä häntää! Lopputulema on VASTAAVATYÖNJOHTAJA linnaan!!! Vastaavia jotka pitäisi laittaa nimensä paperiin, ei kohta enää ole, kun ne ovat joko kalterien takana tai sitten niin viisaita etteivät enää laita nimeensä kohtaan vastaavatyönjohtaja!!!! Minä ainakin olen lopettamassa! Vitutuksen määrä senkin kasvaa. Edellä oli hyvä kommentti; yhteiskunta laatii säädöksiä ja 15000 tuhannen euron seuraamusmaksuja siinä määrin, että täällä toimiminen loppuu viiden vuoden sisään…..

          1. Kunhan rakennushankkeseen ryhtyvä toimii vastuullisesti sopimuksiensa kautta RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen -käsikirjan mukaan, rakentamisen kuivaketju toteutuu. Sen sivuilla 102-103 on perusteltu tietoisku aiheesta. Liitteissä löytyy hyvää systematiikkaa. Tässä kastumisen estäminen -ohjeistuksessa on vahva rakennustarkastajien tietotaitotausta.

      2. Taidat olla melko nuori, vähän historiatietoja.

        Kunhan et erehdy ostamaan alle 50 vuotiasta valtion lainoittamaa asuntoa. Ei tästä ole kuin 15 vuotta kun piti ARA kohteeseen hakea erikoislupa jos rakentaminen ei ajoittunut talvelle. Luvan tietysti useimmiten sai mutta lähtökohtana oli että kaikki julkiset hankkeet, kirjastot, koulut ja ARA rahoittama tuotant piti työllistämissyistä käynnistää syksyllä.

        Tuntui tosi viisaalta rämpiä savessa pahimpaan aikaan vuodessa ja betonoinnit talvella. Kosteudenkin suhteen ihan päätön aikataulu, sisävalmistus kun pitäisi tehdä talvella kun on riittävä lämpötilaero ja ulkoa saa kuivaa ilmaa jos sattuu olemaan pakkasta.

  6. Aletaankohan tätäkin soveltamaan tietyömaihin, sähköverkkotyömaihin yms. infrarakentamiseen, kuten monia muitakin rakentamisen määräyksiä, jotka on selkästi suunnitelu vain talonrakennustyömaata ajatellen. Siinäpä sitä taas hauskuutta riittää! Konsultit ja kouluttajat työllistyy, urakoitsija maksaa.

  7. Toki sitä muuallakin Suomessa osataan tehdä huonoa työn laatua mutta minusta tämäkin asia kulminoituu pääkaupunkiseutuun ja siihen miten kaikki pitää tehdä mahdollisimman halvalla laadusta piittaamatta.
    Tosiasiahan on että kun kerran kustannuksia säästetään niin kaikki ylimääräinen sääsuojaukset mukaanlukien jätetään pois, olkoonkin että se pitkässä juoksussa näkyykin kustannus säästönä kun ei tarvitse korjata hometaloa mutta tuohan ei olekaan rakennusliikkeen murhe enää siinä vaiheessa kun ongelmat ilmenevät.
    Täytyy sanoa että kun täältä maakunnasta käy pääkaupunkiseudulla töissä aina silloin tällöin niin ei voi kuin ihmetellä minkälaista paskaa työnlaatua tilaajat suostuvat ottamaan vastaan.
    Kun kysyin tutulta urakoitsijalta joka on täältä kehä kolmosen ulkopuolelta, että onko hän urakoinut pääkaupunkiseudulla, niin hän vastasi että kyllä hän joskus yritti mutta hänen luontonsa antanut myöden tehdä niin huonoa työn laatua kuin olisi vaadittu eli äkkiä, hosuen ja halvalla joten hän lopetti siellä työskentelyn.
    Vanha kulunut totuushan on että Ladan hinnalla ei saa Mersua.
    Sääli vain kun asiakas on luullut tilanneensa Mersun ja maksanutkin siitä niin tontilla odottaakin Lada ja välirahan on rakennusliike pistänyt liiveihinsä.

  8. Varsinkin YIT tekee erittäin huonoa laatua. Sen tietänevät jo kaikki.

    Kuka enää (asioista tietävä) uskaltaa ostaa uutta asuntoa?

    Ehkä uusien kohteiden alhaisempi myyntihinta houkuttelee, varsinkin jos ei muuten saa pankista lainaa.

    1. MRL: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

      Tämän pitää riittää.

      1. ministeri on aina alan paras asiantuntija. ei voi olla mitään muuta totuutta. ja onhan se vielä hyvä että ministeri on alan ammattilainen ts. opiskellut alaa ja ymmärtää rak.fysikkaa ja shasldllygalg
        ei vittu tää voi olla totta.
        en äänestä enää ikinä jos tähän pelleilyyn ei tule tolkkua

        1. Katsopas, poikanen, niin kauan kuin on olemassa tällainen ”markkinatalous” ja sos.dem. järjestelmä, kansalaiset äänestävät keitä he nyt sattuvat pärstävärkin perusteella äänestämään. Tuloksena meillä on tämmöinen ”eduskunta” joka koostuu pääasiassa keskimääräistä kansanosaa tyhmemmistä henkilöistä. Tämähän tulee ihan siitä, että ne jotka äänestävät, ovat kommunisteja, sillä ainoastaan kommunistit äänestävät. Ja kuten me kaikki tiedämme, kommunistit ovat juuri niitä tyhmimpiä ihmisiä, joten emme koskaan voi saada muuta kuin kommunisteja sinne eduskuntaan. Pieni selitys tähän loppuun:

          Oikeisto ei koskaan äänestä. Oikeistossa on hierarkia. Oikeistossa käskyt tulevat ylhäältä, ei alhaalta.

  9. Esimerkiksi tilaajat ja rakennuttajat voisivat sen verran tulla järkiin,että alkaisivat vaatimaan sanktioiden uhalla rakennettavien kohteiden sääsuojauksia hupuilla.
    Tai ympäristöministeriö voisi kirjata rakennuslakiin pakon rakennuksien sääsuojauksesta hupulla,onhan siellä paljon turhempaakin.
    Omaa työskentelyäni tällainen sääsuojaus vaatimus helpottaisi kovasti,kun loppuisi kevyt peitteiden levittelyt,lumen lapioinnit,vesien kuivatukset,ym. tympeet väliaikais suojaukset.Kyllähän nämäkin maksaa kohteen koosta riippuen ja paljonko on varattu euroja tavoitearvioon.
    Rakennuksen loppukäyttäjät saisivat todennäköisesti kuivemman asunnon,jonka seurauksena vuosikorjaus kustannuksissa säästettäisi ja huputus maksaisi itsensä takaisin ajan kanssa.

  10. Uskomattomia kommentteja.Kuvaavat alaa ja osoittavat syyn.
    Totta on että nurkassa saa käydä tarpeilla jos jalkalistoja ei ole asennettu!
    Eikö niin!?

  11. Sääsuojaus seinien osalta on elintärkeä kun puhutaan puurakenteista. En ymmärrä miksi normaali betonirunkoinen ja villaeristetty talo pitäisi tehdä hupun sisällä? Nykyiset mineraalivilla eristeet eivät ime vettä, tästä on puolueetonta tutkittua tietoa. Se että eriste ei ime vettä tarkoittaa että rakenne pääsee kuivumaan kunhan rakennuksessa on lämmin ja rakenteen tuuletuksesta on huolehdittu. Tärkeitä olisi tehdä asetus rakennuksen kuvatuksesta rakennusaikana…
    Se että tämä kuuluisa Jätkäsaaren rakennus olisi tehty hupun sisällä ei olisi pelastanut rakennusta tältä saamaltaan kosteus kohulta. Kohulta olisi pelastanut rakennuksen kuivatus eli ontelolaattojen poraus, riittävästi lämpöä sekä tuuletusta. Tämä ihan esimerkkinä rakennuksen rakennusaikaisen kosteuden kuivatuksen tärkeydestä.

    Julkisuudessa viime vuosina olleet kosteus ja sisäilmaongelmat ovat pääsäätöisesti ollut julkisissa rakennuksissa sekä pientaloissa eli rakennuksissa, joissa käytetään muovimattoja, puurakenteita… Nämä rakenteet ovat kosteudelle herkkiä.
    Minä en ainakaan ole ikinä kuullut että betonirakenteisessa rakennuksessa, jossa ei ole käytetty muovimattoja tai puurakenteita olisi ikinä ollut sisäilmaongelmia. Tällä ajan takaa sitä että mahdollinen suojausasetus tulisi kohdentaa tietyntyyppisille rakennuksille. Mikäli asetus tulee koskemaan kaikkia rakennuksia, niin kyllä sääsuojausta myyvät firmat taputtavat karvaisia käsiään. Taidan ruveta haalimaan Ramirentin osakkeita…

    Koko rakennuksen huputtaminen lisää kustannuksia todella paljon, maksajakin tiedetään: asunnon ostaja tai rakennukset tilaaja. Se että huputtaminen laskisi keskiverto kerrostalon vuosikorjauskustannuksia on aikas puppua. Kyllä vuosikorjaus/10-vuotisvastuu korjauksien kustannukset syntyvät ihan muusta kuin betonirunkoisen rakennuksen rakennusaikaisesta kosteudesta.

    1. Lopultakin järkevä puheenvuoro tuohon osaamattomien ja tietämättömien sekoiluun.

      1. Sääsuojaus ei ole yhtä kuin rakentaminen kuivissa olosuhteissa teltan alla. Sääsuojauksen keinoja on muitakin. Sääsuojaus ja kosteudenhallinnan taso tulee osoittaa ja suunnitella kohdekohtaisesti, eikä mennä vain mutulla, kuten usein on tapana. Rakennusmateriaalit, rakentamisajankohta, kuivumisajat, työmaa-aikataulut, nostot yms. vaikuttavat sääsuojaratkaisuiden valintaan. Teltassa rakentamisen hyödyt (työturvallisuus, tuottavuus) kannattaa silti pitää mielessä sääsuojausta suunniteltaessa. On se laadun tekeminen kuivassa helpompaa (tai ainakin mukavempaa) kuin räntäsateessa. Rakennuttajahan luo edellytykset myös tämänkin asian onnistumiselle. Rakennuttaja ei voi kaikkea vyöryttää muiden vastuulle, jos ei resursseja kosteudenhallintaan varata riittävästi. Ei kannata säästää väärässä paikassa.

        Rakentajille, joilla kosteudenhallinta on kunnossa ja siihen on panostettu ei uusilla asetuksilla ole mitään merkitystä. Itsestäänselvyydet voidaan toki kirjata myös asetukseen, josko se herättäisi viimeisetkin nukkujat.

  12. Mitä sitä nyt niin kovasti polemisoidaan yhden ministerin puheista. Eihän ministerit mitään rakentamisesta tiedä. Kunhan ovat esillä ja antavat lausuntoja sen perusteella, mitä muut heille kertovat. Ymmärtävätkö ytimen, on ihan eri juttu. Tosiasia on kuitenkin se, että rakennusalalla on kovin vähän tietämystä, miten kosteus vaikuttaa eri materiaaleihin. Suhteellinen kosteus on jo aivan liian vaikea asia. Perusasioita pitäisi enemmän painottaa, mutta missä yhteydessä ymmärrystä voisi antaa. Työmaalla tekijät ovat vaikeimmassa asemassa, koska harvat ovat saaneet koulutusta ja jos ovat saaneet, niin jatkuva kiire ohjaa toimintaa. Virheelliset tavat ovat myös monesti kantapään kautta opittuja. Työturvallisuus ja materiaalien sääsuojaus ovat asioita, jotka helposti koetaan ylimääräiseksi työksi, joka vain hidastaa varsinaista ammattityösuoritusta. Mitä sillekään sitten voi tehdä, jos korjauskohteessa ikkunatoimitus on tehtaalla suojattu ohuella muovilla, jossa lukee, että tämä ei ole sääsuoja, vaan ikkunat on suojattava erikseen kosteudelta. Työntekijät eivät suojaa ikkunoita, koska työnjohto ei sitä vaadi, koska muuten ”urakka pissii”.

    1. Ministerihän lausui asettavansa selvitysryhmän arvioimaan nykyisen lainsäädännön toimintaa ja kertoi samalla valmiin ratkaisun ”rakentaminen sääsuojassa”.

      Laki siitä että rakennuttaja joutuu huolehtimaan suunnitelmissaan ja kaupallisisissa sopimusasiakirjoista riittävästa kosteudenhallinnssa on viisas- siit en ole niinkään varma miten viisasta on kategorisesti määrätä huputtamaan koko rakennus.

      Tietysti jos noi mainitsemasi ikkunat nostetaan kerrostalon betoniholville runkovaiheessa ovat ne sääsuojan alla jos koko talo on valmiiksi huputettu. Sitä voisi ministeri vielä valottaa miten nämä sääsuojat siirretään sivulle kun on nostoja ja eikö silloin pääse vettä ja räntää sisälle.

      1. Onhan se nyt kaikille selvää, että jokainen rakennusalaan liittyvä laki, asetus tai määräys (turhakin!) nostaa rakennus-/asumiskustannuksia ja lisää byrokratiaa. Säädöksiä on valvottava ja sanktioita määrättävä (rakennusvalvonta vai poliisiko), muuten niillä ei sananmukaisesti ole mitään virkaa.

        Kuntien tehtäviä on hallitus luvannut vähentää säädöksiä karsimalla, mutta lisäähän niitä kaikenaikaa värkätään.
        Ja moni alallakin toivoo säädöksiä lisää, eikö talonpoikaisjärki useimmiten riittäisi.

        1. Kuka kertoo, mitä sanktioita on käytetty MRL:n mukaan?
          Eiköhän Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksissä ole syytä pitäytyä uudistusten jälkeen vain toiminnallisissa määräyksissä. Loput projektin määräykset sisältykööt rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hänen alihankkijoidensa välisiin sopimuksiin. Rakennushankkeeseen ryhtyvän määrittelemän sopimuslaadun puitteissa edetään. Jne.

          1. Lukekaapa tämän päivän Rakennuslehdestä juttu ”Turha tuudittautua sääsuojauksen kaikkivoipaisuuteen” Koko kuivaketju pitää olla kunnossa. Siinä Pekka Seppälä Oulun Rakennusvalvonnasta puhuu täyttä asiaa. Hyvä!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat