Helsinkiä etsi aaltoilututkimuksesta apua turvalliseen rantarakentamiseen

Helsingin kiinteistöviraston tilaamassa ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa tutkimushankkeessa tehtiin aalto-, tuuli- ja vedenkorkeusmittauksia, joita yhdistettiin matemaattisiin aaltomalleihin.

Tulosten avulla on luotu kartasto ”Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla vuosina 2020, 2050 ja 2100”. Kartastossa on otettu huomioon Ilmatieteen laitoksen arviot siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa meriveden korkeuteen.

Aaltopoijut Stadin Snadi ja Stadin Aapo mittasivat aallonkorkeuksia vuosina 2012–2014 muun muassa Hernesaaren, Östersundomin, Kruunuvuorenrannan ja Espoon Pirisaaren edustalla. Mittaukset vahvistivat, että aallokko Helsingin rannikolla vaihtelee alueittain suurestikin. Avomereltä rantautuvaan aaltoiluun vaikuttavat merenpohjan ja saariston muoto sekä paikalliset tuuliolosuhteet.

”Ulkosaaristossa aallot ovat suurimmillaan. Mantereen edustan ankarin aallokko löytyy puolestaan Hernesaaresta”,  osastopäällikkö Ilkka Vähäaho kiinteistövirastosta kertoo.

Jokaiselle mittauspaikalle määriteltiin mahdollisten aallon- ja vedenkorkeuksien skaala ja eri korkeuksien esiintymistodennäköisyydet. Tiedot yleistettiin Helsingin muihin ranta-alueisiin käyttämällä aaltomalleja.

Näin saatiin luotua entistä tarkempi turvallisten rakentamiskorkeuksien kartta, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Kartta on luotu muun muassa kaavoittamisen avuksi.

Tähtäimessä turvallisuus ja taloudellisuus

Kaavoituksessa käytetyt aallokkotiedot on tähän asti laskettu pääsääntöisesti yksinkertaistetuilla laskumenetelmillä. Rannoille on jouduttu jättämään varovaisuusvaraa tulvariskien vuoksi.

”Varovaisuusvara vaikuttaa sekä rakentamisen turvallisuuteen että taloudellisuuteen. Vedennousun ja aaltoilun aliarvioiminen lisää tulvariskiä. Yliarvioiminen taas aiheuttaa turhia rajoituksia kaavoitukselle ja turhia kustannuksia rakentamiselle”, Vähäaho sanoo.

Tutkimustulokset ovat mahdollistaneet aaltolaskelmien huomattavan tarkentamisen esimerkiksi Kruunuvuorenselällä. Kruunuvuorenrannan rakentamisessa aaltoiluvarojen ei tarvitse olla yhtä korkeat kuin vaikeampien meriolosuhteiden äärellä.

Tavoitteena pysyvä mittausasema

Aaltolaskelmat tehtiin kahdella erityyppisellä aaltomallilla – refraktiomallilla ja pienihilaisella WAM-aaltomallilla – joita on mahdollista kehittää mittaustietojen avulla yhä paremmin Suomen oloihin soveltuviksi. Tutkijoiden mukaan luotettavin tapa turvallisten rakentamiskorkeuksien määrittelyyn vaihtelee alueittain, ja monissa paikoissa tuuli- ja aaltoilumittauksia on kannattavaa tehdä jatkossakin.

Helsingin kaupunki jatkaa aaltoilututkimusta yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tavoitteena on perustaa Helsingin saaristoon pysyvä aallonkorkeuden mittausasema, johon olisi mahdollista kytkeä korkeasta aallokosta varoittava hälytysjärjestelmä vesibussi- ja pienveneliikennettä varten.