Vantaalla korjattiin seitsemän sisäilmaongelmaista taloa tiivistyskorjauksella, jonka idea on, että home ei pääse rakenteista sisäilmaan. Kaikki korjaukset epäonnistuivat tiivistystavasta ja -materiaalista riippumatta.

Vantaalla vain yksi 26:sta hometalon tiivistyskorjauksesta onnistui

Vantaalla korjattiin seitsemän sisäilmaongelmaista taloa tiivistyskorjauksella, jonka idea on, että home ei pääse rakenteista sisäilmaan. Kaikki korjaukset epäonnistuivat tiivistystavasta ja -materiaalista riippumatta.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Heli Hakamäki selvitti Sweco Asiantuntijapalveluissa, miten tiivistys oli toiminut seitsemässä vantaalaisessa julkisessa rakennuksessa.  Ne olivat lähinnä kouluja ja hoitolaitoksia, joissa oli ollut sisäilmaongelmia. Tiivistykset oli tehty vuosina 2011–2014 ja niissä oli käytetty erilaisia tiivistysmateriaaleja.

Kustakin kohteesta valittiin tutkittavaksi 1-4 tiivistyskorjattua huonetta. Vain yhdessä rakenneavauksessa 26:sta löytyi oikein toteutettu tiivistys. Tämä kolme vuotta vanha tiivistys oli ilmatiivis, hyväkuntoinen ja lujasti kiinni alustassaan. Se oli tehty kaksikomponenttisella vedeneristysmassalla ja vahvikekankaalla puhtaaksi muuratun tiiliulkoseinän ja ontelolaattavälipohjan liittymään. Tartuntapintana oli sekä seinällä että lattialla sementtipohjainen tasoite.

Kaksi tiivistyksistä oli tehty osittain oikein, mutta kaikki muut enemmän tai vähemmän väärin. Selkeästi väärin toteutetuista 23 tiivistyksestä 15  oli jo näkyvästi irti alustasta. Niistä kaksi oli tehty vain puoli vuotta aiemmin. Yksi tiivistys oli tehty väärin ja irti alustastaan, mutta silti tiivis.

Huolimattomasti tehtyjä tiivistyksiä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi tiivistetyt rakenteet alkavat vuotaa uudelleen ajan kuluessa.

Yleensä kyse oli huolimattomasta toteutuksesta ja valvonnasta. Alustat oli usein jätetty puhdistamatta eikä butyyliteippiä ollut painettu kunnolla kiinni, vaan siihen oli jäänyt ryppyjä. Joissakin kohteissa tiivistysmateriaalia oli levitetty liian pienelle alueelle, väärään paikkaan tai käyttäen väärää koostumusta.

Yleensä virheen yhtenä syynä oli se, että materiaalivalmistajan ohjeita ei oltu noudatettu.

Virheellisissä tiivistyksissä oli käytetty butyyliteippiä tai sitten sekä butuuliteippiä että epoksointia tai butyyliteipin ja vedeneristysmassan yhdistelmää.

Testatut tuotteet

Ardec Oy, tuotteet: 8+9, SK 12 Tricom, STN 15-75, P 51

Betton Oy, tuotteet: Blowerproof Liquid Brush, Uzin PE 460 New, Codest BST 75

Oy TKR Coating Ltd, tuotteet; peruspinnoite, Hyytelö

 

Tiivistysmateriaaleinan käytettävät muovi- ja epoksipinnoitteet, vedeneristysmassat sekä joustavat teipit ja vahvikekankaat ovat olleet pitkään käytössä, mutta niiden toimintaa ilmatiivistyskorjauksissa ei ole tutkittu. Koska tiivistykset sijoitetaan rakennuksen liitoksiin, niiltä vaaditaan kykyä kestää rakenteiden tavanomaisia lämpö- ja kosteudenmuutoksia. Materiaalien hyvä tartunta alustaan mahdollistaa tiivistysmateriaalien myötäämisen muodonmuutoksissa.

Onnistuminen on mahdollista

Hakamäen mielestä testin yksi onnistunut näyte kertoi, että tiivistyskorjauksella on tietyissä olosuhteissa, tietyillä materiaaleilla ja täysin oikein suunniteltuna ja materiaalivalmistajan ohjeilla tehtynä mahdollista saavuttaa ainakin kolmen vuoden käyttöikä. Hakamäki arvioikin, ettei ole mitään syytä, miksi tiivistys tämä jälkeenkään heikkenisi.

”Kun huolellisen suunnittelun lisäksi tiivistysmateriaalien asennus tehdään materiaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti, voidaan lopputuloksesta odottaa hyvää.

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha odottaisi kuitenkin lisää tietoa tiivistysmateriaalien pitkäaikaiskestävyydestä.

Juhani Pirinen varoitti asiasta hometalkoissa

Heli Hakamäen Aalto-yliopistolle tekemän diplomityö ”Toteutustavan vaiktus tiivistyskorjausten pysyvyyteen sisäilmaongelmakohteissa”, vahvistaa Kosteus- ja hometalkoiden entisen ohjelmapäällikön Juhani Pirisen epäilyn tiivistyskorjausten luotetttavuudesta. Pirinen ei ohjelmapäällikkönä hyväksynyt sitä, että hometalkoot olisi arvovallaan julkaissut tivistyskorjauksiin ohjeet.

Silloisten seurantatutkimusten mukaan tiivistyskorjausten elinkaari oli ollut vain viisi vuotta. Kokemukset joistakin tiivistyskorjatuista kouluista ja päiväkodeista kertoivat, että käyttäjien oireilu oli vähentynyt hetkeksi korjaamisen jälkeen, mutta alkanut vähitellen uudelleen.

”Mielestäni homehtuneita materiaaleja ei pidä jättää rakennuksen sisälle, kun tehdään jo muutenkin raskaita korjauksia. Tällainen edullisena pikakorjauksena lanseerattu menettely voi toimia, jos kyse on vain muutaman vuoden lisäajasta todennäköisesti purettavalle rakennukselle. Normaalia 50 vuoden käyttöikää tavoiteltaessa kaikki homevauriot pitäisi mielestäni ehdottomasti poistaa rakennuksesta, mikäli se on teknisesti mahdollista”, Pirinen sanoo.

Onnistuneitakin esimerkkejä

Tiivistyskorjauksia on tehty muun muassa sellaisiin rakennuksiin, joissa muut korjaukset olisivat tulleet aivan liian kalliiksi. Hyvä esimerkki on Artinen keskus Rovaniemellä. Tässä osin maan alle rakennetussa käyttäjät ovat jo vuosikymmenten ajan saaneet vakavia sisäilmaoireita. Niitä on yritetty ratkaista tiivistämällä rakenteita ja puuttumalla ilmanvaihdon painesuhteisiin, jotta mikrobit eivät pääsisi rakenteista tai märästä maaperästä sisäilmaan.

Aiemmat tiivistyskorjaukset epäonnistuivat, mutta pari vuotta sitten tehty näyttää toimineen. Siinä tiivistys vedettiin ikkunalasiin asti ja kaikki taulujen reiät yms. pienet vuotokohdat tiivistettiin ja tiivistyksen toimivuus varmistettiin ilmanvuotokokein.

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “Vantaalla vain yksi 26:sta hometalon tiivistyskorjauksesta onnistui”

  1. Mitenkähän käy tuleville lähes nollaenergiataloille? Rakentamisen ja korjaamisen meininki on työmailla aivan eri planeetalta kuin mitä tulevissa määräyksissä tullaan edellyttämään. Mitenkähän tähän saisi jotenkin järkeä?

    1. Jos rakennusinsinööri olet, niin kyllä sen tiedät. Energian järjetön säästäminen tuo suuria ongelmia.

  2. Valvonta ja vastuuseen joutuminen puutteellisesta valvonnasta. Eihän normaalivalvoja käy montaa kertaa rakennuksella. :/

  3. Kuka valvoo valvojaa esim asunto-osakeyhtiöiden korjauksissa. Ei ainakaan isännöitsijä, jolla saattaa olla hoidossaan 40 yhtiötä, eikä koulutusta korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa.
    Putkiremontti etenee katastrofista toiseen.

    1. Isännäöitsijä ei valvo yhtään mitään, vaikka hänellä olisi vain yksi asuintalo hoidossaan. Valvojalla tulee olla monipuolinen rakentamisen kokemus hyvän
      rakennusalan peruskoulutuksen päälle, näitä perusteita ei löydy kuin poikkeustapauksessa isännöisijällä.

  4. Olisiko jollakin ”ns. vihreän ajatusmaailman omaavalla” käsitystä vanhanajan hirsirakenne/kuiva sammal tiivistyksestä. Ei nimittäin talot olleet homeessa, ja aamullakaan ei pierut haisseet sisätiloissa !!

    1. 1600 -luvun puolivälissä rakennettu Amerikan vanhin hirsirakennus on metsäsuomalaisten rakentama. Edelleen asuttu ja toimii. Eipä ole muoveja sotkettu mukaan.
      http://www.nj.com/gloucester-county/index.ssf/2014/10/six_things_you_might_not_know_about_the_oldest_log_cabin_in_the_united_states_new_jerseys_nothnagle.html

      Asia ei valtiota kiinnosta, koska kun rakennukset rakennetaan uudelleen 30-50 välein, niin valtio saa siitä uudet verot materiaaleista, työstä ym. ja kansalaiset joutuvat ottamaan lissä lainaa. Muu ei uutta yläluokkaa kiinnosta.

      Samasta syystä ”paskalaki”. Tekniikan toimimisella ei ole väliä. Kunhan kansan menot ja lainanotto kasvavat, pyörittää se samalla yhteiskuntaa. Poliitikot saavat rahaa leikkeihinsä ja pankkiirit omansa. Pyhä allianssi toimii.

      1. IndoorAid:in facebook-sivuilta: ”Rahkasammalen antimikrobiset ominaisuudet ovat tulleet vastaan myös vertailtaessa hirsitalon eristemateriaalien homepitoisuuksia. Vanhan hirsitalon rahkasammaleristeissä ei ollut lainkaan homeita tai sädesieniä. Lämöeristeominaisuudet rahkasammaleella eivät ole kovin hyvät, mutta ehkä tästä voisi kehittää uuden tuotteen.”

    2. Vanhat hirsitalot lämpiävät lämmityskaudella ulkopintaan asti pienen lämmöneristävyyden takia. Siellä ne sitten pakkasessa höyryävät.
      Energian säästö!

  5. Kuinkahan sitten nuo vesieristeet oikeasti toimivat märkätiloissa? Missä kunnossa ne ovat siellä useimmiten laattojen alla esim. 10 vuoden kuluttua?

  6. Voi Herran pieksut, mikä/ kuka on ” normaalivalvoja”, joka ei käy työmaallaan. Tässä on koko rakentamisemme laadun yksi perusongelmista. Kun tilaaja osaa, niin tilaaja edellyttää hyvää, koeteltua ammattitaitoa. Ammattitaitoinen valvoja ei yksinkertaisesi suostu puolinaiseen työsuoritukseen.
    Po tiivistyskorjaukset ovat oikea työsuorituksen toteutuksen ja valvonnan koetinkohde.Ilman erityisen huolellista työn ennakkosuunnittelua, johon oleellisena osana kuuluu materiaalitoimittajien mukaanotto ja työn valvonnan valvontaohjelman yhteinen sopiminen, ei ole mitään toivoa kapseloinnin onnistumisesta.

  7. Ei mitään uutta Vantaan talonpidon rintamalta. Erilaisia näitä vastaavia home- yms. katastrofeja kirjattu ainakin 1990-luvulta eri medioissa. Tarvitaan kokonaismuutos sekä organisointiin että tietotaito-kysymyksiin. Niin, ei Vantaa ole ainoa, mutta ”ranking-listassa” korkealla… – Muistetaan, että kunnanvaltuusto vastaa! Eikä vastuuta voi ulkoistaa.

  8. Kun kerran ootte kaikki niin mahottoman hyviä, niin menkää tonne skutsiin bygaa niitä hirsimökkejänne, jotka ei homehdu. Kuunelkaa sitten mahdollisten vaimojenne valitusta aamusta iltaan, että vetää ja on kylymää. Pilkkokaa junavaunullinen puuta kahden päivän lämmitykseen ja tanssikaa ripaskaa talojenne ympäri. Kun on niin paljon vapaa aikaa ja huitsin iquu tämä 1800-luvun talo keskellä suota.

  9. Jos koneellinen ilmanvaihto ja alipaineinen sisätila on ongelma, niin miksei tehdä sisätilaa koneellisesti ylipaineiseksi?

    1. Käsittääkseni ylipaine aiheuttaa nykyisissä mineraalivilla/höyrynsulkumuovi yhdistelmän omaavissa taloissa ongelman lämpimän sisäilman sisältämän vesihöyryn vuoksi, kun ilmaa työnnetään ulkovaippaa vasten paineella sisäpuolelta. Hs-muovi kun ei kuitenkaan ole sataprosenttisen tiivis sisältäen kaapelien läpimenoja jne huolimattomuutta, vesihöyry tiivistyy villassa nesteeksi. Lisäksi rakentamismääräysten vaatimukset sisäilman laadusta eivät taida olla mahdollisia ylipaineessa. Korjatkaa jos olen väärässä!

      1. Näin minulle ainakin opetettiin koulussa, että huoneiden tulisi olla n. 2 Pascalia (0.002 bar) alipaineisia, koneellisessa ilmanvaihdossa. Ylipaine työntää ihmisten hilseen, bakteerit ja kosteuden rakenteisiin. Ajatelkaapa isoa luokkahuonetta, jossa hikoilee 30 teini-ikäistä joilla hormonit hyrrää, eikä huoneessa ole mitään kiertoilmakonetta jäähdyttämässä.

        Toisaalta liian iso alipaine (tuntee oviraossa voimakkaana vetona) kiskoo ulkoilmasta sisäänpäin vaikkapa pakokaasuja, pölyä ja kosteutta. Vessat voivat olla samalla ylipaineessa, koska niitä palvelee aina eri kone.

        Eteen on tullut esim. luokkahuoneita, jotka olivat 20Pa ylipaineessa, tuloa yli tuplaten verrattuna poistoon. Eräs palopelti muualle taloon oli lauennut kiinni, ja se työnsi tulon paineet muihin runkoihin. (Eikä automatiikka aina auta näissä) Tämä korjattiin, mutta tod. näk. koko talo on aiemmin säädetty se palopelti kiinni… Koko roska pitäisi mitata ja säätää uudestaan, ja se ottaa pahimmillaan viikkoja aikaa. Se maksaa, ja kuka sen maksaa että tehdään kunnolla? Näitä ei tehdä parissa päivässä, ja joka muuta väittää tietää vielä vähemmän kuin minä itse.

        Talossa saattaa olla 5 eri valmistajan venttiileitä, hajottajia, tuloilmalaatikoita, jäähdytyspalkkeja ja huuvia, ja näille kaikille on omat kertoimensa, jotka täytyy selvittää. Niitten säätöjen jälkeen vielä tarkastetaan kononaisilmamäärät, ja vasta sitten aletaan kirjoittamaan pöytäkirjaa. Kokonaisuuden hahmottaminen ei ole ihan helppoa, eikä onnistu kaikilta, siihen täytyy todella keskittyä. Itse olen vasta alussa säätöpuolella, mutta paljon sutta ja sekundaa on jo tullut eteen, koska monia kiinteistöjä ei ole alkujaankaan säädetty loppuun. On tehty vaan ja nyt korjataan sitten.

        Ja aika tekee tehtävänsä myös. Usein mm. ilmamäärän säätimet eivät enää toimi, ja ne sotkee koko järjestelmän tillin tallin. Kuluvia osia, niinkuin autossakin on. Mutta ne maksaa, ja työ maksaa. Aika töykeää, että nimenomaan kouluissa, joissa tehdään tulevaisuutta, kärsitään näistä, ja oppiminenkin kärsii.

  10. Artikkelin kirjoittaja voisi käyttää vähän aikaa tekstin oikolukuun ja faktojen tarkistamiseen..
    Esim käytetyt tuotteet kohdassa pitäisi lukea ArdeX eikä ardec.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi