Tapiolan uimahallista syttyi sota

Tapiolan uimahallin ympärillä Espoossa kuohuu, vaikka siellä ei ole pitkään aikaan ollut vettä – tai oikeastaan juuri siksi.

Tapiolan uimahallin kohtalo. Kaupunki on taipumassa purkutuomion kannalle. Kuva Jukka Gröndahl HS.

Uimahalli on osa Tapiolan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, jota yhä arkkitehtiopiskelijat ulkomailta saapuvat katsomaan. Espoon kaupunki haluaa vanhan uimahallin paikalle upouuden hallin 50-metrin ratoineen. Monet arkkitehdit taas pitävät kansallismaiseman yhden maamerkin ja asemakaavalla suojellun rakennuksen poistamissuunnitelmia häpeällisinä. Asemakaavalla suojeltua rakennusta ei saa purkaa ilman painavaa syytä.

Alun perin vuonna 1965 käyttöön otettu, mutta pois käytöstä oleva halli on nyt surkea näky. Sen peruskorjaamisen rakennuslupaprosessi oli jo valmisteilla, mutta keskeytettiin, kun selvisi, että remontin kustannukset kasvavat. Vanhan hallin korjauksen oli vuosi sitten keväällä 23,5 miljoonaa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää harmittaa niin kaupungin pomona kuin Tapiolasta kotoisin olevana, että hallissa ei tällä hetkellä uida.

”Meille oli lapsena tärkeintä, että me pääsemme uimaan, ei niinkään se, miltä uimahalli näyttää”, Mäkelä toteaa.

Virallista päätöstä hallin purkamisesta ei ole tehty, mutta kaupunki tekee nyt uudisrakennuksen eteen hartiavoimin töitä, jotta uimahalli Tapiolassa saataisiin rakennettua ja avattua mahdollisimman pian.

”Kaupunki pyrkii nyt määrätietoisesti toimimaan niin, että saadaan uimahalli käyttöön ja sellaiseksi, että uima-allas pitää myös vettä. Se on paras tapa kunnioittaa tätä Tapiolan kulttuuriperintöä.”

Purkamisen puolesta ja vastaan

Espoo on valmistellut uudisrakennuksesta arkkitehtuurikilpailua. Safa puolestaan on ottanut kantaa Tapiolan uimahallin säilyttämisen puolesta. Onkin kiinnostavaa nähdä, kuinka moni Safan jäsen osallistuu aikanaan uudisrakennuksen suunnittelukilpailuun. Alun perin kisa piti käynnistää jo tänä keväänä, mutta kaupunki teettää hallin perustuksista lisäselvityksiä kesän aikana.

Espoon kaupunki on perustellut uuden uimahallin tekemistä Tapiolaan rahalla. Vanhan hallin vikojen korjaaminen tulisi kalliiksi. Espoon teknisen toimen teettämien kuntoselvitysten mukaan Tapiolan uimahallia vaivaa muun muassa betonirakenteita rapauttava alkalikiviainesreaktio (akr).

Alkalikiviainesreaktio tarkoittaa sitä, että kiviaineksen tietyt mineraalit ja sementtikiven huokosveden sisältämät alkalit ja hydroksyyli-ionit reagoivat keskenään kemiallisesti.

Uimahallin puolestapuhujien mielestä hallin huonokuntoisuutta on liioiteltu. Aarne Ervin suunnitteleman uimahallin säilyttämistä haluavat huomauttavat, että Suomessa on onnistuneita esimerkkejä alkalikiviainesreaktiosta kärsineiden uimahallien korjauksista.

Suomessa alkalikiviainesreaktion tuntee parhaiten geologi ja tekniikan lisensiaatti Hannu Pyy, joka työskentelee Vahanen Rakennusfysiikka -yhtiössä erikoisasiantuntijana.

Hän arvioi viime tammikuussa Rakennuslehdessä, että alkalikiviainesreaktion varjolla moni uimahalli joutuu kalliiden ja mahdollisesti osin turhienkin korjausten ja purkujen kohteeksi.

Lue lisää: Betonipatologi hillitsisi alkalikiviainesreaktiosta noussutta kohua

Pyy sanoo Helsingin Sanomille, että hän ei voi arvioida Tapiolan uimahallin tilannetta, koska ei ole nähnyt perusteellisia uimahallista tehtyjä kuntoselvityksiä ja -raportteja.

Viimeisimpänä Tapiolan uimahallin puolustajiin liittyi tällä viikolla Arkkitehtuurimuseo, Docomomo Suomi Finland ja Rakennustaiteen seura vetoomuksellaan, jota on lähetetty Espoon päättäjille.

”Nykytiedon valossa akr on tutkittavissa ja korjattavissa oleva ongelma”, vetoomuksessa todetaan ja jatketaan näin:

”Mikäli uimahallin kunnostaminen kuitenkin osoittautuu pätevien asiantuntijoiden tekemien kuntotutkimusten perusteella tavoitteena epärealistiseksi, ei se silti ole purkuperuste, vaan rakennukselle tulisi etsiä uusi siihen soveltuva käyttötarkoitus.”

Tällaisessa tilanteessa Arkkitehtuurimuseo, Docomomo Suomi Finlandin ja Rakennustaiteen seuran ehdotus olisi kirjasto.

”Sitä kansallismaisemaa, jona Tapiola tuli tunnetuksi ei enää ole kuin Tapiolan asumalähiöissä, vaan sitä rakennus rakennukselta nakerretaan”, harmittelee Rakennustaiteen seuran puheenjohtaja ja Espoon kaupunginmuseon entinen johtaja Timo Tuomi.

Myös kulttuuriperintöalan järjestö Europa Nostra Finland on ottanut kantaa hallin säilyttämisen puolesta, kun se keväällä valitsi Tapiolan uimahallin Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi.

Hallia on jo remontoitu yhdeksällä miljoonalla eurolla

Tapiolan halli on aiheuttanut Espoon kaupungille paljon murhetta ja rahanmenoa. Sitä remontoitiin yhdeksällä miljoonalla 2000-luvulla. Tuon korjauksen jälkeen halli avautui vuonna 2005. Halli suljettiin vuonna 2016, koska altaiden laatat irtoilivat ja osa altaista vuoti.

Tämän jälkeen vielä viime vuoden kevääseen saakka kaupunki valmisteli vanhan hallin korjausta. Kesäkuussa 2018 kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti selvityttää sitä vaihtoehtoa, että uimahalli puretaan ja rakennetaan tilalle uusi halli. Näin tehtiin ja viime joulun alla HS uutisoi, että kaupunki vie asian valmistelua eteenpäin sellaisella lähtöoletuksella, että uimahalli puretaan.

”Haluaisin, että myöskin Tapiolassa niiden rakennusten osalta, jotka ovat selvästi elinkaarensa päässä, löytäisimme yhdessä Museoviraston kanssa ratkaisuja jotka palvelisivat kaupunkilaisia eivätkä kohtuuttomasti rasittaisi meidän taloutta”, kaupunginjohtaja Mäkelä sanoo.

”Järkyttävää olisi, että Tapiolan uimahalli joutuisi olemaan viisastelijoiden ja valittajien takia yhtä pitkään tyhjillään kuin Espoon kaupungintalo.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tapiolan uimahallista syttyi sota”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi