Kokeile kuukausi maksutta

Suomi sai heinäkuussa merkittävän potin EU-rahoitusta raidehankkeille – hankkeet vauhtiin jo elokuussa

Suomi sai merkittävän potin EU-rahoitusta eli 58,3 miljoonaa euroa raidehankkeille eri puolille maata.

Kuvituskuva. Pasilan uusi asema.

Viidelle suomalaiselle raidehankkeelle myönnettiin EU:n CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa.

Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta.

Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Verkkojen Eurooppa välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea päätti tukien myöntämisestä heinäkuussa. Euroopan komissio myönsi rahoitusta yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa.

”Olen erittäin tyytyväinen Suomen pottiin, joka on yksi kaikkien aikojen suurimmista CEF-rahoitushauissa saamistamme. Rahoitusta saaneet raidehankkeet eri puolilla Suomea ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan ja ne lähtevät liikkeelle jo elokuussa”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoo liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla.

Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja valtio on sitoutunut päätöksillään rahoittamaan kaikkia tuen saaneita raidehankkeita.

Suomi-rata jäi ilman CEF-rahoitusta tällä hakukierroksella, mikä ei kuitenkaan vaikuta hankeyhtiön perustamiseen tai rataosuuden suunnittelun etenemiseen. Haettu tuki koski pientä osaa suunnittelun kokonaisuudesta, ja perustettava hankeyhtiö osallistuu aktiivisesti tuleviin rahoitushakuihin.

Myös Vantaan ratikka jäi tässä vaiheessa ilman rahoitusta. Vantaan ratikan suunnittelun kustannusten jaosta on kuitenkin sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) neuvottelutuloksessa kesäkuussa 2020, eikä CEF-rahoituksetta jääminen vaikuta asiaan.

Turun nopealle yhteydelle suurin potti

Raideliikenteen kehittämiseen välillä Helsinki-Turku myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa. Suunnitteluhankkeen kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun myönnettiin 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.

Raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä myönnettiin 6,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen on edellytys Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden parantamiselle.

Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnitteluun myönnettiin 1,68 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,36 miljoonaa euroa. Tämä rataosuus on merkittävä Kouvolan sekä Kotkan ja Haminan satamien välinen tavaraliikenteen väylä TEN-T-ydinverkon Skandinavia-Välimeri-käytävällä.

Raideliikenteen kehittämiseen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 miljoonaa euroa. Tämä alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa Pohjanmeri-Itämeri-ydinkäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri Oulusta Luulajaan.

Helsingin satama ja Naantalin satama hakivat CEF-rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa yhteensä 12,37 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin muun muassa satamien energiatehokkuuden parantamiseen, automaattiseen alusten kiinnitysjärjestelmään eli automooring-järjestelmään, maasähköön, alusten lastaus- ja purkuramppien muutoksiin sekä ilman ajoneuvoa matkustavien henkilöiden kuljettamiseen maista alukseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Suomi sai heinäkuussa merkittävän potin EU-rahoitusta raidehankkeille – hankkeet vauhtiin jo elokuussa”

  1. Jee, saatiin eu.sta jotain…
    Jottei tosiasia unohtuisi, niin maksetaan sinne kuitenkin miljarditolkulla enemmän mitä saadaan…

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat