Korona ei romahduttanut rakentamista – kevään uhkakuvat eivät toteutuneet

Rakentamisen suhdanteet näyttävät nyt hieman mollivoittoisilta. Toiveikkuutta loppuvuodelle lisää kuitenkin se, että EU:n kestävän kehityksen elvytysohjelmasta iso osa ohjautuu tavalla tai toisella rakentamiseen.

Korona on vaikuttanut rakentamiseen muuta talouselämää vähemmän. Sweco tosin ilmoitti tammikuussa lomautuksista, koska suunnittelutyöt olivat vähentyneet erityisesti toimitilojen, hotellien sekä muiden kaupallisten hankkeiden osalta. Myös kunnat ovat vähentäneet investointejaan.

Asuntokysyntä elpyi viime syksynä kevään romahduksen jälkeen ja asuntoaloitukset kääntyivät nousuun. Tänään ihmisillä on ennätysmäärä säästöjä odottamassa kulutus- ja investointimahdollisuuksia. Kysymys on siitä, milloin ihmiset uskaltavat taas käyttää rahaa.

Rokotukset ratkaisevat suhdannetaitteen ajankohdan

”Kaikki riippuu pitkälti siitä, kuinka nopeasti rokotukset saadaan hoidettua niin Suomessa kuin Euroopassakin”, sanoi Rakennuttamispäivän webinaarissa puhunut EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Korona on muuttanut koko yhteiskuntaa sen verran perusteellisesti, että isoja epävarmuuksia sisältyy siihen, miten etätyön pysyvä kasvu vaikuttaa toimitilojen kysyntään ja mitä verkkokaupan kasvu tarkoittaa kauppakeskuksille. Kauppakeskuksen pienissä liikkeissä pohditaan, vieläkö vuokranantajien pitkämielisyys jatkuu. Sama koskee hotelleja. Keväällä sijoittajat olivat valmiita vuokrien alennuksiin, kun kuviteltiin, että ongelma on ohi syksyllä. Nyt tämä alennusvaihe näyttää venyvän ensi kesään. Riittääkö sijoittajien hermo näin pitkään vai nähdäänkö keväällä konkurssiaalto, kun niitä hillinnyt poikkeuslaki päättyy helmikuussa?

Talouden näkymät tälle vuodelle ovat viime vuotta positiivisemmat. Korona aiheuttaa kuitenkin edelleen epävarmuutta.

”Tammi- ja helmikuu ovat tässä suhteessa vaikeimpia. Kevätauringon odotetaan taas helpottavan terveystilannetta”, Pakarinen sanoi.

Rakentamisen kannalta tilanne on kuitenkin paljon ennustettavampi kuin viime keväänä, jolloin bruttokansantuotteeseen ja rakentamiseen ennustettiin jopa 10 prosentin laskua. Lähellekään sitä ei vajottu.

Pakarinen muistutti, että rakentamisen työllisyys lähti laskuun jo vuonna 2019. Korona ei ole juurikaan lisännyt tätä laskua, sillä työmailla koronan aiheuttamat haitat ovat olleet vähäisiä asuntokorjauksia lukuun ottamatta.

Ihmisten terveys on parasta taloudenpitoa

Rakentamisessa huomattiin heti, että kun väki saadaan pysymään terveenä, pysyvät työmaatkin käynnissä. Siksi rakentaminen laski Suomessa huomattavasti vähemmän kuin muualla.

Tämä näkyi hyvin Rakennuttajapäivän webinaarissa, jossa niin juristit kuin suuren hankkeiden tilaajatkin kertoivat, että ongelmia on ollut vähän ja riitoja vielä vähemmän.

Palvelu- ja matkailusektoreilla on ollut eniten vaikeuksia, mikä on heijastunut rakentamisen aloituksiin. Teollisuus on rakentamisen ohella pärjännyt koronassa parhaiten, ja nytkin teollisuuden luottamusluvut ovat korkealla. Teollisuuden investoinnitkin ovat kasvussa.

”Rakentamisesta ei kuitenkaan ole tulossa vetoapua koko talouteen, kuten esimerkiksi vuosina 2015–2018”, Pakarinen arvioi.

”Tällä hetkellä kaikissa rakennustyypeissä luvat tulevat alaspäin ja esimerkiksi uudistalonrakentaminen hiljenee laajasti. Asuntotuotannon puolella määrät tasaantuvat. Pääkaupunkiseutu vetää edelleen, kuten Tampere ja Turkukin.”

Rakentamisen laskua ennustaa myös Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi. Hän tosin pohti Rakennuttajapäivässä, että kehitys voi olla ennustettua parempikin.

Korjaamiseen patoutui tarpeita

Korjausrakentaminen on tänä vuonna isossa roolissa. Erityisen paljon korjaustarpeita on julkisissa rakennuksissa ja vanhoissa omakotitaloissa. Tosin korjaustarpeiden ja -mahdollisuuksien välillä on Pakarisen mukaan kuilu, koska monet rapistuvat omakotitalot ovat muuttotappioalueilla.

Asuinkerrostalojen korjauksia on patoutunut koronan lykkäämien korjaus-, huolto- ja säätötöiden vuoksi. Sama koskee uusien asuntojen takuutöitä. Niitä ei voitu tehdä, kun ihmisten koteihin ei päästy koronariskin vuoksi.