Kysely paljastaa pahoja puutteita työmaiden koronasuojauksissa: ”Ihan pyhällä hengellä mennään”

Pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden koronatoimet ovat usein erittäin puutteellisia: osalla työmaista ei noudateta varotoimia eikä edes työntekijöiden keskuudessa leviävä virus saa aikaan minkäänlaisia toimia.

Asia ilmenee Helsingin Sanomien avoimesta kyselystä, johon tuli 85 vastausta. Vastauksissa piti mainita, mistä työmaasta on kyse ja minkälaisia toimia siellä on koronaepidemian vuoksi toteutettu. HS ei julkaise vastaajien nimiä, koska kysymys on monien kohdalla omasta työpaikasta.

Vain harva kyselyyn vastanneista kertoi työpaikkansa noudattavan asianmukaisia koronaohjeistuksia. Valtaosa vastaajista ilmaisi huolensa työnantajan vähäisten varotoimien johdosta.

Useimmilla työmailla on kyselyyn vastanneiden mukaan annettu ohjeistus seiniin kiinnitetyillä ilmoituksilla, mutta ohjeiden noudattamista ei valvota. Tavallisesti ilmoituksissa mainittiin koronaviruksen uhka, pyydettiin työntekijöitä huolehtimaan käsihygieniasta, käyttämään kasvosuojaa ja pitämään etäisyyttä muihin.

Monet vastaajat kuitenkin kuvailivat ohjeiden noudattamisen olevan heikkoa ja työnjohdon suhtautuvan laiminlyönteihin välinpitämättömäksi. Eräs nimetön työntekijä kertoi kysyneensä työmaan esimieheltä, miksi työntekijöiden maskittomuuteen ei puututa. Esimies oli työntekijän mukaan vastannut, että työntekijöiden pakottaminen ei ollut mahdollista.

Lepsua ohjeistusta karanteenista

Helsingin yliopiston päärakennuksen korjaustyömaalta tuli useita vastauksia kyselyyn.

Neljässä vastauksessa kuvailtiin työmaan koronatoimien valvontaa olemattomaksi ja kerrottiin koronaviruksen levinneen työmaalla nopeasti. Työmaalla todettiin aiemmin tässä kuussa 42 koronatartuntaa. Työmaalla työskentelee 120 ihmistä. Päärakennuksen korjausurakasta vastaa YIT.

YIT:n vastuulla olevaa työmaata käsitellään tässä artikkelissa esimerkinomaisesti. Koronaviruksen tartuntaketjuja on paljastunut useiden yritysten työmailta. Myös HS:n kyselyyn tulleet vastaukset liittyvät useisiin työmaihin.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat perustaneet työryhmän edistääkseen rakennusalan yrityksissä tehtäviä joukkotestauksia.

Yliopiston työmaalla työskennelleet vastaajat kuvailevat, kuinka koronavirus levisi työmaalla eikä altistuneita ohjattu karanteeniin, vaan he jatkoivat töitään tavalliseen tapaan. Tämän uskotaan johtaneen taudin leviämiseen yhä laajemmalle.

Yksi työntekijä kuvailee vastauksessaan, kuinka huolissaan osa työntekijöistä on ollut koronaviruksesta ja pyytänyt yritykseltä esimerkiksi isompia sosiaalitiloja, jotta taukoja olisi mahdollista viettää turvallisesti.

”Siellä istuttiin kankku vasten kankkua syömässä eväitä. Yritimme porrastaa taukoja, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, jos siitä ei ole virallisia ohjeita.”

Työntekijän mukaan tartuntojen leviämiseen reagoitiin työmaalla liian hitaasti.

Vajaamiehityksellä eteenpäin

YIT:n mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan työmaan projektinjohtaja Elisabet Örlundin mukaan viranomaiset määrittivät, ketkä määrätään karanteeniin, ja sairastuneet sekä altistuneet jäivät pois työstä. Örlundin mukaan myös päätös sulkea työmaa tehtiin nopeasti. Työmaalle pääsi tutkitusta porukasta vain negatiivisen tuloksen näyttämällä tai sairastettuaan taudin ensin pois, kun työmaa sitten avattiin 8. helmikuuta, Örlund kertoo.

Tällä hetkellä työmaan työntekijöistä tai työmaalla vierailleista 22 prosenttia on Örlundin mukaan saanut positiivisen koronatestituloksen.

Örlund ei kuitenkaan näe, että työmaan koronatoimet olisivat olleet puutteellisia.

Positiivisten koronatestitulosten määrää hän pitää melko korkeana.

Tällä hetkellä yliopiston työmaa on edelleen toiminnassa, mutta Örlundin mukaan työntekijöiden määrä on tavallista pienempi, sillä useat ovat joko karanteenissa tai itse sairaina.

”Pärjäsimme koko vuoden erinomaisen hyvin, ja olimme siksi sellaisessa käsityksessä, että meidän systeemi toimii oikein hyvin. On vaikea ymmärtää, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Jonkin verran on ollut oireettomia positiivisia taudinkantajia.”

Työmaalla on ahtaat sosiaalitilat. Koronaviruksen leviämisen jälkeen taukoja on Örlundin mukaan ryhdytty porrastamaan.

”Siellä on ahtaat tilat niin kuin keskustahankkeissa on aina. Viimeisen neljän viikon aikana on ollut väljää, koska on menty vajaalla miehityksellä.”

Maskien käytössä parantamisen varaa

YIT:n työmaalla oli vastaajien mukaan maskisuositus, mutta suosituksen noudattamista ei valvottu. Työntekijöitä ei myöskään erikseen ohjeistettu maskin käyttämiseen esimerkiksi työmaan ulkopuolella tauoilla, vaikka useat työntekijät saattoivat hakea lähistön kahviloista tai kaupoista ruokaa.

Örlund sanoo, että osa toimista jää yksittäisen ihmisen omalle vastuulle.

”Mikään laki ei määrää maskin käytöstä. Meillä oli erittäin vahva suositus, ja ehkä tämä viesti alkaa nyt jo saavuttaa myös työntekijöitä.”

Örlund korostaa, että tietoa ja ohjeita koronatoimista on ollut koko ajan riittävästi saatavilla. Lisäksi työmaata on siivottu tavallista enemmän ja työntekijöiden käytössä on ollut desinfiointiainetta ja maskeja.

Lähes kaikki HS:n kyselyyn vastanneet kertoivat, että yleisin koronatoimi rakennustyömailla on kirjallinen ohje, jonka noudattamista ei valvota. Kyselyssä nousi esille myös melko laaja huoli työmaiden yleisestä siisteydestä.

Eräs vastaaja kertoo työmaasta, jossa ei noudatettu mitään virallisia suosituksia, mutta valvottiin tupakkapaikan tupakoitsijamääriä. Samalla työmaalla oli myös vessassa ohje, että vessa tuli huuhtoa kansi kiinni viruksen leviämisen estämiseksi.

Heikko hygieniataso hirvittää

Kyselyssä nousi esille myös työmaiden puutteellinen hygieniataso.

Käymälätilojen vähäisyyttä, taukotilojen ahtautta ja epäsiisteyttä tai likaveden tulvimista käymälätiloihin pidettiin syinä koronaviruksen levinneisyyteen alalla. Useat vastaajat kertoivat ahdistuksestaan oman työpaikan koronatoimien vähäisyyden vuoksi.

”Työskentely rakennustyömaalla on nykyään sellaista venäläistä rulettia, että ei tiedä, milloin osuu omalle kohdalle”, eräs vastaajista kirjoittaa. Toinen kirjoittaa, että ”ihan pyhällä hengellä mennään”.

Toinen vastaaja totesi taudin leviämisen estämisen olevan ”näennäistä”.

Usea vastaaja kertoi, että käsien pesemiseen ei ole työmaalla lainkaan mahdollisuuksia. Pari vastaaja kertoi, että esimerkiksi wc-paperia ei yleensä ole käymälätiloissa. Vielä useampi kuvaili käsien pesemisen olevan harvinaista – silloinkin, kun siihen on mahdollisuus.

”Edes vastaava mestari ei pese käsiään ulkoa tullessaan”, yksi työntekijä kirjoittaa.

Erittäin monet vastaajat moittivat työmaiden yleistä siisteystasoa ja kertoivat, että käsien peseminen, hihaan yskiminen tai turvavälien noudattaminen ei toteutunut heidän työpaikallaan.

”Wc-paperi ja käsipaperi loppu jatkuvasti. Paska haisee yleisissä tiloissa”, yksi vastaaja kuvailee työmaan arkea yhteisissä tiloissa.

Lukuisat vastaajat kertoivat myös, että maskeja ei haluta käyttää ja niistä huomauttamiseen suhtaudutaan yleisesti kielteisesti. Useat vastaajat totesivat, että maskia ei käytä edes työnjohtaja. Kaksi vastaajaa kertoi, että maskin käyttämiseen suhtautui kielteisesti myös urakan tilaajan edustaja.

”Sanotaan, että pitäkäähän maskeja, jos kiinnostaa pitää”, yksi vastaaja kuvailee.

Testejä vältellään karanteenin pelossa

Osa vastaajista kertoo huomattavasti vakavammista laiminlyönneistä.

Yksitoista vastaajaa kuvailee työnjohdon tai työntekijöiden suhtautuvan korona-altistumisiin tai jopa positiivisiin testituloksiin välinpitämättömästi.

”Keikkamiehet asuvat yhteisissä kämpissä, ja jos joku on sairaana, niin sille ei tehdä mitään. Yksi sairastaa, ja muut menevät töihin. Koronatestiä pyritään välttämään, että ei jouduta karanteeniin”, kertoo eräs useilla julkisen rakentamisen kohteissa pääkaupunkiseudulla ollut vastaaja.

Yhden vastaajan mukaan joukkotestauksen tuloksista ei kerrottu työntekijöille, vaan töitä jatkettiin tavanomaiseen tapaan. Hän epäili, että töitä jatkettiin mahdollisesti covid-19-tautiin sairastuneiden työtovereiden kanssa.

Yhdellä työmaalla työntekijöitä ohjeistettiin etukäteen, miten tartunnanjäljittäjille pitäisi puhelimessa vastata.

Usea vastaaja kertoi sairaana töihin tulevista työntekijöistä ja työntekijöistä, jotka jatkavat työntekoa normaalisti, vaikka yksi samassa asunnossa asuva saman työmaan työntekijä olisi sairastunut.

Työmaat eivät poikkea muusta yhteiskunnasta

HS kysyi viime viime viikolla rakennusyhtiöitä edustavan Rakennusteollisuuden kantaa työmaiden koronantorjuntatoimiin. Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro puolusti haastattelussa omaa alaansa sillä, että koronauutisia on kuultu yhtä lailla esimerkiksi päivittäistavarakaupoista.

”Tilanne on sama kaikissa niissä paikoissa, joissa ihmisiä on lähekkäin ja altistukset ovat mahdollisia. Jos rakennustyömaiden tilannetta suhteuttaa muuhun yhteiskuntaan, eivät ne yleiskuvasta hirveästi poikkea.”

Kaskiaro myönsi kuitenkin, että alan työntekijöiden asuinoloissa voi olla puutteita. Niistä on kuitenkin hänen mukaansa työnantajan vaikea päästä perille. Myös taukotilanteet ovat Kaskiaron mukaan työmailla hankalia.

”Tauolla ei pidetä maskeja, jos kädessä on kahvia tai tupakka. Kaverin kanssa halutaan jutella, koska sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Aika vaikea on työnantajan motivoida kavereita lähtemään lämpimästä kahvilasta ulos palelemaan säilyttääkseen turvavälit.”