Kokeile kuukausi maksutta

EU määritteli tiukoin ympäristökriteerein, mihin elvytysrahoja saa käyttää – taksonomia tulee julkisiin hankintoihinkin

Taksonomia on termi, johon jokainen rakentaja törmää lähivuosina on kyse sitten rahoituksen hankkimisesta tai julkisiin hankintoihin osallistumisesta. EU ohjaa taksonomian avulla rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin, ja samaa tekevät myös rahoituslaitokset. Taksonomiaa ei voi välttää, sillä se muodostaa uuden minimitason, jonka yli on yllettävä.

EU kannustaa vihreää elvytystä ja karsii niin sanottua viherpesua laatimalla tiukat kriteerit ympäristöystävälliselle toiminnalle ja sille ohjattavalle rahoitukselle. Kestävän kehityksen toiminnan on edistettävä jotain kuudesta ympäristökriteereistä eikä saa aiheuttaa haittaa millekään muulle.

EU on tekemässä rahoitussektorille kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää joka määrittelee, millainen taloudellinen toiminta on kestävää. Yritykset voivat sen perusteella sitten määritellä mikä osuus  niiden liiketoiminnasta on kestävää. Tätä kutsutaan taksonomiaksi. EU hyväksyi sitä koskevan asetuksen viime kesäkuussa.

Tavoitteena on ohjata pääomia kestäviin kohteisiin sekä  osaltaan mahdollistaa EU:n vihreän kehityksen elvytysohjelman toteutumista.

Taksonomia ohjaa jatkossa kestävän kehityksen rahoitusta ja se myös määrittelee mikä osa yrityksen toiminnasta on näillä kriteereillä kestäväksi katsottua. Kuva Pekka Vuorinen.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka on toiminut parlamentin pääneuvottelijana kestävän rahoituksen lainsäädäntökokonaisuudessa, perusteli viime vuonna  taksonomiaa sillä, että se varmistaa, ettei elvytysraha mene kestämättömiin kohteisiin.

”Kestävän rahoituksen taksonomia ja merkittävän haitan välttämisen periaate on otettava nopeasti käyttöön paitsi yksityisessä rahoituksessa, myös EU:n ja jäsenmaiden rahankäytössä ja elvytysohjelmissa”, Pietikäinen korosti.

”Uusi lainsäädäntökokonaisuus tarkoittaa yrityksille sitä, että ne joutuvat lainaa hakiessaan tekemään yhä tarkemmin selkea liiketoimintansa ympäristövaikutuksista”, Pietikäinen sanoi Rakennuslehden Ideat-liitteen haastattelussa maaliskuussa 2021.

Taksonomiatyön taustalla on Pariisin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, joiden mukaan kasvihuonekaasuja olisi vähennettävä  40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se vaatis 170-290 miljoonan euron vuotuiset investoinnit.

Toinen lähtökohtana on se, miten varmistetaan EU:ssa vakaa talouskasvu kestävällä tavalla.

Yhteisillä säännöksillä arvioidaan olevan laajoja vaikutuksia vihreän rahoituksen hintaan ja saatavuuteen ja sitä kautta ilmaston kannalta olennaisten hankkeiden toteuttamiseen.

Rakennusala torjumaan ilmastonmuutosta

Taksonomia on relevantti myös rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille paitsi rahoittajien ja sijoittajien kautta myös siksi, että kiinteistöt, infra ja rakentaminen on taksonomian piirissä. Mukaan on  tässä vaiheessa valittu seitsemän toimialaa, joilla on suurin vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen.

Varsinkin korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen nähdään tärkeiksi, samoin rakennuskannan elinkaaren pidentäminen ja infrapuolella korjausvelan lyhentäminen ja infran käyttöiän pidentäminen. Suomesta poiketen monessa maassa aiotaan ohjata EU:n elvytysrahoja ennen kaikkea korjausrakentamiseen.

Luokitusjärjestelmään tulee kriteerit kuudelle keskeiselle ympäristötekijälle, joille haetaan merkittävää parannusta. Ensimmäiset kriteerit on jo laadittu ilmastonmuutoksen torjunnalle ja siihen sopeutumiselle.

Seuraavaksi kriteerejä laaditaan muille tärkeille ympäristötavoitteille, joita ovat vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, tulee sen edistää vähintään yhtä näistä kuudesta ympäristönäkökulmista, eikä kyseinen toiminta saa haitata merkittävästi mitään muuta näistä.

Tämä ehto vaikuttaa valtiovarainministeriön johtavan erityisasiantuntija Olli Kärkkäisen mukaan Suomen kestävän kasvun ohjelman kohteiden valintaan jopa merkittävästi.

Kärkkäisen mukaan tämän ”ei merkittävää haittaa”-periaatteen toteutuminen tulee yksityiskohtaisesti komissiolle perustella jokaisen ohjelmassa mukana olevan toimen kohdalla.

Vihreän siirtymän ja digitalisaation kriteeristöä tarkastellaan RRF-asetuksessa (Recovery and Resilience Facility) määriteltyjen kriteerien avulla. Jokainen ohjelman investointi jaotellaan asetuksessa määritellyn listauksen mukaisesti sen mukaan edistävätkö ne täysin (100 %), osin (40 %) vai eivät lainkaan vihreän siirtymän tavoitteita.

Komission tavoitteiden mukaan suunnitelmasta vähintään 37 prosenttia pitää olla vihreää siirtymää edistävää toimintaa (ja vähintään 20 % digitalisaatiota edistävää toimintaa). Suomi on nostanut sen omissa tavoitteissaan 50 prosenttiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kriteerejä koskevan delegoidun asetuksen piti tulla voimaan tammikuun alussa, mutta sitä on lykätty erimielisyyksien vuoksi. Uusi ajankohta on ehkä ensi kesänä

Neljän muun ilmastotavoitteen kriteerejä laativassa komission asiantuntijaryhmässä rakennusalan edustajana (FIEC) mukana oleva energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:stä sanoo, että tämäkin työ on viivästynyt. Tavoitteena on, että ne julkaistaisiin joulukuussa. Näitä kriteerejä aletaan soveltaa vuonna 2023.

Rakennusteollisuus RT:n energia- ja ympäristöjohtaja Pekka Vuorinen on kaksi vuotta pohtimassa taksonomiakriteerejä EU:ssa. Toinen rakennusalan edustaja on World Green Building Councilista.

Näistä pitkälti poliittisista viiveistä huolimatta yli 500 hengen yritysten pitäisi jo ensi vuonna osata raportoida mikä osa niiden liiketoiminnasta on taksonomiakriteereillä kestävää. Se tulee osaksi näiden yritysten vastuullisuustyötä. Keskisuurilla yrityksillä raportointi on vapaaehtoista, mutta rahoittajat saattavat vaatia niiltä tietoja omia raporttejansa varten.

”Raportointivelvoitteeseen liittyvää direktiiviä ollaan uudistamassa ja pahimmillaan PK-sektorille raportoinnista voi muodostua vaikeasti toteutettava taakka”, Vuorinen sanoo.

Kestävyys ymmärretäään eri tavalla eri maissa

Taksonomiassa arvioidaan yrityksistä, mikä niiden toiminnassa on kestävää ja mikä ei. Esimerkiksi energiayhtiö voi tuottaa sähköä kestävästi tuulivoimalla ja ei-kestävästi hiilivoimalla. Kestäväksi voitaisiin ajatella vaikkapa väylähanke, jossa käytetään merkittävästi vaahtolasia ja betonimursketta korvaamassa neitseellisiä raaka-aineita.

Taksonomiakriteerit ovat tiukat, sillä joidenkin arvioiden mukaan siihen kelpuutettaisiin vain 10 prosenttia nykyisestä toiminnasta. Toisaalta Saksan valtiovarainministeriö on arvioinut, että vain 1-2 prosenttia koko EU:n elinkeinoelämästä kuuluu vihreimpään kategoriaan. Suomessa merkittävän haitan kategoriaan sen sijaan kuuluu esimerkiksi turpeen poltto energiaksi.

Pietikäisen mielestä tiukat kriteerit ovat etu suomalaisille yrityksille, jotka ovat jo oppineet toimimaan vastuulllisesti.

Vuorinen pitää hyvänä sitä, että rahoitusta suunnataan kestävyyttä edistäviin hankkeisiin. ”Ongelma on, miten merkittävä parannus lopulta määritellään ja mitkä ovat kriteerit. Moni asia on vielä auki ja varmaan vain on, että ympäristötavoitteita tulee enenevässä määrin.”

Asiantuntija-arvioissa on kehuttu, että parhaimmillaan taksonomia antaa yhtenäisen pohjan kestävän kehityksen kriteereille ja lopettaa viherpesun. Pahimmillaan, mikäli kriteerien teko vielä viivästyy ja poliittinen kädenvääntö jatkuu, se voi kuitenkin  jopa hankaloittaa EU:n elvytysvarojen käyttöä ilmastotoimiin.

Kädenvääntöä käydään pohjoisen ja etelän/idän maiden välillä siitä mikä on kestävää toimintaa. Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Kreikka, Unkari, Malta, Puola, Romania ja Slovakia kertoivat joulukuussa vastustavansa ensimmäisen delegoidun  asetuksen toimeenpanoa ellei maakaasun roolia siirtymävaiheen energialähteenä ja vedyn raaka-aineena tunnisteta kestävän rahoituksen arvoiseksi.

Suomi puolestaan on huolissaan ydinvoiman, bioenergian sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon puuttumisesta esityksestä sekä vesivoimalle asetetuista kireistä vaatimuksista.

Suomalaisia rakentajia puolestaan on ihmetyttänyt rakennusten energiansäästöön liittyvä taksonomiakriteeri. Sen mukaan uudisrakentamisessa rakennuksen nettomääräisen energiankulutuksen tulisi olla 20 prosenttia alle kansallisen standardin. Se on Etelä-Euroopassa helppoa, mutta Pohjoismaiden nykyisellä lähes nollaenergiatasolla mahdoton. Riskinä on Vuorisen mukaan se, että omalla rahalla jo aiemmin energiatehokkuutensa kuntoon saattaneet kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että muut tekevät saman parannuksen nyt yhteisillä rahoilla.

Vuorinen sanoo, että tämä ollut kaikkien kommentoiduin kohta säädöksissä.

Suomalaisia saattaa hämmentää myös esimerkiksi hyvin yksityiskohtaiset määräykset wc-huuhtelun vesimäärästä, millä ei tuhansien järvien maassa ole merkitystä.

Suomessa ympäristöministeriö haluaa ohjata tulevan kaavoitus- ja rakentamislain voimin rakentamisen materiaalivalintoja vähähiilisiksi, puuta suosiviksi ja kiertotaloutta edistäväksi. Tuota samaa mallia se ehdotti myös EU:lle taksonomiakriteereihin.

Pekka Vuorinen ei usko, että se menee läpi sellaisenaan.

”Jo kokemani perusteella taksonomian kriteerityössä todellakin revitään auki vähän kaikkea ja on syytä olla varovainen ja todella läpinäkyvä, mitä siihen suuntaan ehdottaa.”

”On hyvä, että puukerrostaloja kehitetään, mutta taksonomiayhteyteen ei niiden kestävyyskeskustelua tule yhdistää.”

Taksonomia sopii hyvin rakentamisen ohjailuun

KPMG:n kestävän rahoituksen palvelujen koordinoija Riikka Sievänen oli työryhmään kuuluneen KPMG:n vastuullisuusjohtajan neuvonantajana ilmastoon liittyviä kriteerejä laadittaessa.

”Rakennusalalle ilmastonmuutoksen hillintä on varmaan sopiva tavoite ja asioita helppo mitata kiinteistöissä ja itse rakentamisessakin. Kyse on vastuullisuuden kehittämisestä jota yritykset ovat nytkin tehneet”, hän sanoi Rakennusteollisuuden järjestämässä webinaarissa.

Taksonomia koskee koko rakennusalaa eli uudisrakentamista, korjausrakentamista ja infraa

Kriteerit ratkaisevat ovatko ne taksonomiakelpoista ja pelisäännöt kertovat millä keinoilla ne voivat tulla taksonomiakelpoiseksi

Hän sanoo, että järjestelmästä on tehty dynaaminen, mikä tarkoittaa sitä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät kriteerit eivät ole vuosikymmenestä toiseen samanlaisia vaan ne kehittyvät sitä mukaan kun tulee uusia teknologioita.

Taksonomia on tulossa jossain vaiheessa pankkipuolellekin. Siksi yritysten kannattaisi kehittää ymmärtämystään taksonomiasta jo hyvissä ajoin, jotta ei tarvitse tehdä sitten isoa loikkaa. Aikaisin mukaan lähtijät voivat Sieväsen mielestä saada myös kilpailuetua ja huikeita liiketoimintamahdollisuuksia.

Monissa yrityksissä ajatellaan, että niille riittää, että ne tekevät asiat säännösten minimitason mukaisesti. Taksonomia kuitenkin korottaa myös tätä minimitasoa eli muutosta tarvitaan joka tapauksessa.

Sievänen sanoi, että hänellä ei ole tietoa aikataulusta milloin julkiset hankinnat tulevat mukaan, mutta hän piti selvänä, että taksonomiaa haluttaisiin laajentaa niiden suuntaan. Sama koskee pankkeja.

Vuorinen on varma, että taksonomiakriteerejä tulee jollain aikataululla siirtymään julkisiin hankintoihin ja niistä voi tulla jopa työkalu niihin.

Green bondeissa taksonomiakriteerejä tullaan Sieväsen mukaan varmasti käyttämään hyväksi.

”Jos Green bond keskittyisi rakentamiseen, siinä pitäisi olla näitä taksonomiakriteerejä.”

Taksonomian edut ovat Sieväsen mukaan selvät. Ne antavat yhteisen määritelmän kestävyydelle. Ne palvelevat sijoittajien ja rahoittajien lisäksi myös taksonomiasektorilla toimivien yritysten vastuullisuustyötä ja vastuullisuusraportointia. Ne ohjaavat pääomia kestäviin kohteisiin, ja ennen kaikkea ne tukevat  ilmastotavoitteisiin pääsemistä.

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “EU määritteli tiukoin ympäristökriteerein, mihin elvytysrahoja saa käyttää – taksonomia tulee julkisiin hankintoihinkin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat