Suunnittelija ohjaa hiililaskelmin vihreisiin valintoihin – puu on yleensä voittaja, mutta puurakenteissakin on eroja

A-Insinööreillä on kokemusta uusista hiilijalanjälkilaskelmista. Niitä on käytetty, kun on pohdittu kannattaako purkaa vai rakentaa uutta, ja niitä käytetään myös arvioimaan tehdäänkö rakennuksen runko betonista, teräksestä vai joistain useista puuvaihtoehdoista.

Toas teetti A-Insinööreillä hiilijalanjälkilaskelmiin perustuvat vertailut Hippo-korttelin talojen runkoratkaisuista. CLT voitti muut puuvaihtoehdot sekä betonin.

Hankkeen tärkeimmät ympäristötavoitteisiin liittyvät valinnat tehdään jo hankesuunnitteluvaiheessa. Tavoitteita pitää myös seurata ja arvioida toteutuma.

”Sinne porukka ponnistaa, minne on pakko”, A-Insinöörien kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori sanoo.

”Vihreät asiat” kuuluvat rakennuttajakonsulttina toimivan Jäätvuoren mukaan jo yhä useammin suunnittelun toimeksiantoihin.

Edistyksellisimpiä toimeksiantoja A-Insinöörit on saanut talopuolella erityisesti Husilta. Niissä on ollut mukana hiilijalanjälki- ja kiertotalousohjausta.

Rakennuttajatkin ovat heränneet. Edistyksellisimpiä toimeksiantoja A-Insinöörit on saanut talopuolella mm. HUSilta, HOK-Elannolta, Senaatti-kiinteistöiltä, HOASilta, TOASilta, Tampereen Tilapalveluilta, Turun kaupungilta, Soulmade Hotelsilta, Y-Säätiöltä ja NREP:lta. Niissä on ollut mukana hiilijalanjälki- ja kiertotalousohjausta. Infrapuolella isot kaupungit ovat maankäytönsuunnittelussa edistyksellisempiä ja usein niillä on itsellään myös omia strategisia ilmastotavoitteita.

Raklin ja A-Insinöörien järjestämällä vähähiilisen rakennuttamisen klinikalla oli mukana 25 rakennuttajaa.

Tällä hetkellä rakennuttajat kehittävät yksittäisten pilottihankkeiden sijaan järjestelmällisiä menettelyjä hiilijalanjäljen ohjaamiseksi hankkeesta toiseen.

Hiilijalanjälkilaskentaa tehdään A-Insinöörien kestävän kehityksen teknologiavastaava Elli Kinnusen mukaan jo monissa hankkeissa ja työpajoissa sitten pohditaan, miten rakennusmateriaalien päästöihin voitaisiin vaikuttaa.

”Lisäksi teemme purkumateriaaliselvityksiä, purkukartoituksia ja projektinjohtoa purkukohteissa.”

Kinnunen on huomannut, että monet asiakkaat ovat halunneet oppia kohteidensa hiilijalanjäljestä ja kiertotaloudesta ennen kuin niistä tulee säädösohjattua.

”Infrapuolen suunnittelutoimeksiannoissa vielä harvoin tilataan hiilijalanjälkilaskelmia”, maankäytön suunnittelija Jaana Virtanen sanoo.

Osa ympäristötavoitteista tulee kuitenkin suoraan muista sitovista velvoitteista. Tilaajan kanssa käydään läpi ympäristönäkökohdat projektin alussa ja samalla pohditaan, miten niihin voi vaikuttaa parhaiten.

Ympäristötavoitteilla alkaa olla jo vaikutusta valintoihin

”Tiukka hiilijalanjälkitavoite usein johtaa puurungon tai vähähiilisen betonirungon harkintaan, uusiutuvan energian mahdollisuuksien kartoittamiseen ja energiatehokkuuden maksimoimiseen”, Jäätvuori sanoo.

Esimerkkeinä hän mainitsee Senaatin Suomalais-venäläisen koulun Helsingissä ja Toas Hippos -talon Tampereella, jotka päätettiin toteuttaa hiilijalanjälkitarkastelun jälkeen puurakenteisina.

”Vähähiilisten materiaalien kysyntä on nousussa ja päinvastaisten laskussa, silloin kun nämä ovat vaihtoehtoja toisilleen. Mutta en yksinkertaistaisi, että esimerkiksi puu tulisi voittamaan betonin pitkällä tähtäimellä, vaan kehittyminen on tapahtumassa jokaisen materiaaliluokan sisällä. Vähähiilisiä betoneja tulee markkinoille, ehkä jonain päivänä hiilinegatiivisiakin. Tilaajat ovat tällä hetkellä ajoittain valmiita maksamaan tai näkemään vaivaa vähähiilisten vaihtoehtojen löytymiseksi”, Jäätvuori sanoo.

Joissakin tapauksissa pienen hiilijalanjäljen tuotteella ei päästä haluttuun tekniseen käyttöikään. Virtanen ottaa esimerkiksi puusillat, sillä puu ei välttämättä ole tarpeeksi kestävä materiaali kaikkiin kohteisiin.

Hiilikädenjälki on uusi asia, jonka A-Insinöörit on ottanut hiilijalanjäljen rinnalle mukaan uuteen vastuullisuusohjelmaansa.

”Yksi ympäristövastuun tavoitteista liittyy vastuun ottamiseen asiakkaiden ympäristötavoitteista”, toimitusjohtaja Jyrki Keinänen sanoo.

Asiakkaalle suositellaan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä vähentäviä suunnitteluratkaisuja ja kierrätystapoja. Joskus tuotteetkin voivat vaihtua ympäristösyistä. Eräässä kohteessa määritettiin välipohjiin vähähiiliset ontelolaatat ja deltapalkit.

Talonrakennustyömaalla lähes kaikille tuotteille ja materiaaleille on olemassa kierrätysmahdollisuus. Uudelleenkäyttö on paljon vaikeampaa.

”Uudelleenkäytön edellytyksiä tulisi tutkia ja kierrätettävien materiaalien hyväksyntä ja kelpoisuus jollakin tavalla todeta, jotta niitä voitaisiin hyödyntää suunnittelussa”, Kinnunen sanoo.

A-Insinööreille on tullut jo ainakin yksi kysely, jossa tilaaja ehdotti materiaalien purkamista ehjinä ja niiden kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä. Nyt katsotaan, toteutuuko se.

Sweco päätyi vertailujen jälkeen puuhun

Myös Sweco on tehnyt hiilijalanjälkilaskelmia, jotka ovat johtaneet rakenteiden vaihtumiseen, kuten Lidlin myymälöissä tai Imatran urheiluhallissa. Molemmissa valituksi tuli puu.

Imatralla rakennusmateriaaleista vertailussa oli mukana oli betonirakenteinen, puurakenteinen ja teräsrakenteinen halli sekä erilaisia hybridiratkaisuja. Puurungon osalta vaihtoehtona oli puu palkki/pilari ja kattoristikot + puuranka ulkoseinät.

Rakenneratkaisun osalta vähähiilisin oli puurakennevaihtoehto. Myös kevyt teräs pilari/palkki/kattoristikko ja puuranka ulkoseinäyhdistelmä oli melko vähähiilinen.

Kuljetusmatkoja ei otettu vertailussa huomioon, sillä tavoitteena on saada mukaan paikallisia yrityksiä.

Vähähiiliset runkoratkaisut ovat jo olemassa – Imatran uudesta urheiluhallista tehtiin hiilijalanjälkiselvitys jo ennen hankesuunnittelua

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Suunnittelija ohjaa hiililaskelmin vihreisiin valintoihin – puu on yleensä voittaja, mutta puurakenteissakin on eroja”

  1. ”Sinne porukka ponnistaa, minne on pakko”, Siinähän se tuli. vielä kun jatkaa, teemme sellaisia laskelmia kun tilaaja haluaa.

    ”Rakennuttajatkin ovat heränneet. Edistyksellisimpiä toimeksiantoja A-Insinöörit on saanut talopuolella mm. HUSilta, HOK-Elannolta, Senaatti-kiinteistöiltä, HOASilta, TOASilta, Tampereen Tilapalveluilta, Turun kaupungilta, Soulmade Hotelsilta, Y-Säätiöltä ja NREP:lta. Niissä on ollut mukana hiilijalanjälki- ja kiertotalousohjausta.” Kun tämän joukon avaa ja pohtii yksi kerrallaan mikä on toimijan intressi hiilijalanjäljen tiimoilla, niin taustalta ei löydy ilmastonpelastamista pätkääkään. Ilmainen raha, markkinoinnin ja myynnin edistäminen sekä poliittinen (lobattu) pakko-ohjaus ovat esimerkkejä niistä aiheista jotka ohjaavat.

    Osaako Rakennuslehden toimitus jo kertoa tai saatteko kaivettua, paljonko esimerkiksi valtion ilmastorahaa (Jopea lainatakseni ilmastorahaa/ilmaista rahaa) on kokonaisuudessaan jaossa uudisrakentamisen puolelle?

    Eikö nyt olisi tärkeintä pohtia, mistä saadaan suurin hyöty. Olisiko se olemassa olevan kiinteistökannan puolelta? Mitä tapahtuu pitkässä juoksussa, mikä on esimerkiksi näiden paljon puhuttujen puuparakkien elinkaari, suhteessa ”kivitaloon” tai teräsrunkoiseen rakennukseen. Huoltokorjauksen tutkiminen on tähän asti ollut lobattua arvausta jne.

    Luuleeko joku, että YIT tai Skanska yms. kiinnostuvat juuri nyt puurakentamisesta, ihan vain maailman pelastamisen takia? Eivät kiinnostu, vaan sen jaossa olevan ilmaisen rahan takia. Kuka sen laskun myöhemmin maksaa (veronmaksajako kenties?), onko se näissä laskelmissa mukana tai otettu huomioon.

    Tämä on verrattavissa uskonnollisiin liikkeisiin, kultteihin, poikkeuksella, että sitä pidetään jo normaalina. Tyhmä lauma seuraa.

    ps. kohta rakennetaan sähköauton lataustolppia ARA vuokratalojen pihaan hullun lailla. Liitetäänkö jatkossa asumistukiin extrana sähköauton ostolisä😂

    Mikä koomisinta, rahat on jaossa, huolimatta siitä että Eduskunta ei ole vielä äänestänyt EU tukimiljardien hyväksymisestä. Äänestyksen tuloksen kaikki jo tiedämme, sitä ei rivikansanedustajilta kysytä, he painavat vain oikeaa nappia, EU saa toki haluamansa.

    Tämä se on todellista ilmaston pelastamista.

    1. Muuhun kantaaottamatta voisin kuvitella, että rakennusliikkeissä ollaan kutsumasi ilmasen raha (???) sijaan herätty moniin muihin puuelementtirakentamisen eduista. Kun rakenteet ovat merkittävästi kevyempiä rakenteiden kuormat ovat pienempiä (toki jäykistys ja värähtelyn vähentäminen voivat vaatia enemmän vaivaa), voidaan kuljettaa enemmän elementtejä kerralla, voidaan nostaa enemmän elementtejä ja kauemmaksi (jos käytössä sama kalusto kuin betonielementtirakentamisessa), työskentely on osittain turvallisempaa (esim. seinä elementit eivät välttämättä ole niin raskaita, että henki lähtee jos kaatuu päälle), on mahdollista esivalmistaa suurempia kokonaisuuksia eli moduuleita, vähemmän työvaiheita sekä odottelua (elementtejä ei tarvitse saumata erikoiskalustolla) ja työstö on helpompaa työmaalla (ei tarvita piikkauskonetta tai timanttiteriä joka asiaan).

      1. Ohhoh 😊 … ja isot rakennusliikkeet olisivat keksimässä tuon kaiken juuri nyt 😂

        Esille nostamasi tuotantoon liittyvät aiheet eivät vastaa elinkaari kysymyksiin, huoltokustannuskysymyksiin, paloturvallisuuskysymyksiin, värähtelyt mainitsit niin otetaan nyt sitten vielä mukaan äänitekniset kysymykset rakenteiden narinat mukaan lukien. Näille tuotteille kun laitetaan sama hintalappu kun kivitalolle tai teräsrunkoiselle talolle ollaan kuluttajan höynäyttämisessä melko syvällä. Toki jos hinta tuotteella olisi 30%;a halvempi esimerkiksi ”kivitaloon” verrattuna, saataisiin tuotevertailu edes hintalaatu tasapainoon. Toisaalta, näillä pääurakoitsijan tai gryndaajan ei tarvitse päätä oikein paljon vaivata vastuiden rajallisuuden vuoksi. Asiakkaita on myös lupa höynäyttää.

        Rakennusalan pitäisi laajemmin olla tästä menosta paljon kiinnostuneempi ja kriittisempi, puhutaanhan tässä yhteisestä kiinteistövarallisuudestamme jonka käyttöikää ja ylläpitoa on myös tarkasteltava. Nyt puhutaan vain ison otsikon alla vihreästä siirtymästä, ilmastoteoista, hiilineutraalisuudesta ja sen varjolla jaettavasta rahasta, jota melko monet tahot kärkkyvät.

        1. Elinkaari ei ongelma vaikka puurakenteet ovatkin häiriö- ja virheherkempiä kuin betonirakenteet, onnistunut rakennusvaihe kieltämättä on suuremmassa roolissa. Paloturvallisuus, huolto ja äänimaailma (en viitannut tähän värähtelyllä) eivät myöskään ole tätä nykyään mitään kynnyskysymyksiä. En oikein ymmärrä miksi puurakenteiden pitäisi olla 30% halvempia ollakseen validiratkaisu? Vihjaat, että automaattisesti tulee jotenkin laaduttomampaa rakennetta. Voisin vielä painottaa, että en todellakaan liputa minkään materiaalifundamentalismin puolesta vaan, että käytetään rakenteille parhaiten soveltuvia materiaaleja. En usko, että mm. betonia ja terästä kannattaa käyttää rakenteissa missä se ei ole välttämätöntä.

          1. Elinkaari on ongelma, siitä ei tarvitse edes kiistellä. Oleellista on nimenomaan elinkaarivertailu (käyttöikä + käytönaikaiset ylläpitokustannukset). Elinkaari ja erityisesti rakennuksen käyttöikä on nimenomaan yksi merkittävä analysoitava osa-alue hiilidioksidipäästöjen kannalta. Kun rakennus on purkukunnossa pitää rakentaa uusi ja sillä on merkitystä tuleeko uuden rakentaminen 30-40 vuotta aikaisemmin vai myöhemmin.

            30%;a hintaan tulee kyllä laadusta ja laatuvaikutelmasta, aivan samalla tavalla kuin kaikissa muissakin myytävissä tuotteissa. Tämän lisäksi se tulee tuotantokustannuksista, niin kuin tuolla aiemmin mainitsit, niiden pitäisi puurakentamisen tyylejä tarkastellen olla merkittävän paljon edullisempia kuin ”kivitalossa”. Sitten vielä käyttöikä ja todelliset elinkaarikustannukset, joita harva asunnonostaja edes ajattelee.

            Olisin vahvasti myös sitä mieltä, että emme ole vielä nähneet yhtään esimerkiksi puukerrostalohin liittyvää vilpitöntä kaiken huomioon ottavaa hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki laskelmaa. Ehkä laskenta tältä osin vielä kehittyykin, mutta asian edistämiseksi esitetyt versioinnit ovat haiskahtaneet tilatuilta.

            Tulen myös itse vastaan😊, puu on loistava materiaali rakentamisessa, mutta ainoastaan oikeissa paikoissa ja sopivassa määrin.

    2. Otetaankohan niissä hiiliraajanjälkilaskelmissa huomioon, kuinka paljon maailman ilmasto pelastuu, kun yleishyödyllinen toimija rakennuttaa sähköauton lataustolppia pihan puolilleen, joita kukaan ei käytä, kun ei ole varaa sähköautoon. Eikö käytönaikaista toimintaakin pitäisi noissa laskelmissa arvioida kriittisesti, ainakin nyt alkuun seuraavalle 10 vuodelle.

  2. Olen kirjoittamasssa ensi viikon lehteen juttua taksonomiasta eli EU:n asettamista kriteereistä sille mitkä se määrittelee kestävän kehityksen mukaiseksi toiminnaksi. Olet oikeassa siinä, että kyse on paitsi ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta, joihin asioihin EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa, myös poliittisesta kädenväännöstä maiden kesken siitä mihin rahat käytetään. 10 maata teki jo veton taksonomia-asetusta kohtaan, koska ne haluaisivat, että kestävän kehityksen rahoja voisi käyttää myös maakaasuvoimaloihin. Vastaavasti päästöttömään ydinvoimaan ja vesivoimaan niitä ei saisi käyttää (tai se tehdään ainakin vaikeaksi), mikä taas olisi Pohjoismaille tärkeää.

    Konkreettisesti rakentamiseen liittyy tulkinta, että kestävää kehitystä on se, että pystyy rakentamaan taloja, joiden energiankulutus on 20 prosenttia kansallista tasoa matalampi. Etelässä tämä on helppoa, kun taas omalla rahallaan energiatehokkuutensa kuntoon ja lähes nollaenergiatasolle laittaneissa Pohjoismaissa lähes mahdotonta. Voi olla, että tuo energiaremontti tehdään muissa maissa yhteisillä rahoilla, joihon Suomi on pannut enemmän kuin oman osuutensa.

    Siitäkin voi keskustella, pitäisikö Suomen monen muun maan tavoin painottaa elvytysrahoituksessa korjausrakentamista. Siellä on edelleen valtavasti tehtävää energiatalouden parantamiseksi ja infran korjausvelan pienentämiseksi. Nyt lähes ainoaksi tuettavaksi toimenpiteeksi näyttää jäävän öljylämmityksen vaihto uusiutuvaan energiaan.

    Se mihin Suomessa konkreettisesti voitaisiin vaikuttaa olisi myös se, että kuljetusmatkat otettaisiin hiilijalanjälkitarkasteluihin mukaan. Nyt voittajaksi näyttää tulevan itävalalainen CLT, sillä monissa hiilijalanjälkivertailuissa CLT on saanut parhaat pisteet, ja itävaltalaiseksi valinnan kääntää iso hintaero kotimaiseen nähden. Leedin Platina kriteereissä kuljetusmatkoilla on laitettu maksimietäisyys. Ymmärrän toki, että kansainvälisiin hankintoihin tottuneille ja niistä kilpailuetua hamuaville rakennusliikkeille tuo olisi ikävä ehto.

    Olkoot asiasta itse mitä mieltä tahansa tästä ympäristösäätelystä on hyvä olla perillä, sillä se tulee vaikuttamaan jokaisen arkeen ja myös kukkaroon.

    1. Lampaat menee sinne mihin paimen heidät johdattaa. Bää!

      1. >ydinvoimaan ja vesivoimaan niitä ei saisi

        Tässä kohdin juuri näin. Mutta Suomi onkin, toisin kuin Etelä- ja Keski-Euroopan maat, sitä mieltä, että kansallisten etujen ajaminen on tarpeetonta tai peräti paheksuttavaa.

    2. Noin jos politiikkaan saa mennä, huomaako kukaan, mikä se Matti Vanhasen rooli on ollut Eurooppaan päin ja toisaalta Lintilän rooli jaettaessa velkarahaa kotimaan yrityksille, nyt sitä on lähdössä liikkeelle monella peiterakenteella. Myöhemmin varmaankin saadaan listaus, ketkä ottivat suurimmat rahat ja sitä kautta kuullaan jälkijättöisesti lobbarilistasta.

      Hallitusta haukutaan vihervasemmistolaiseksi, mutta Suomen myynnin suurin vimma taitaa tulla kuitenkin Keskustasta.

      Saattaahan tämä näkyä toki rakentamisessakin hetkellisenä hyvänä, entä sen jälkeen, rakennetaanko enää ihmisille omistusasuntoja vai pelkästään isoille sijoittajille kiinteistöjä.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat