Kokeile kuukausi maksutta

Tiivistyskorjaus ja kapselointi ovat mainettaan luotettavampia ja monen arvorakennuksen pelastus

Mikrobivaurioituneiden rakennusten tiivistyskorjaukset jakavat mielipiteitä lähes yhtä vahvasti kuin 1970-luvulla pullotalo. Vantaalla valtaosa niistä epäonnistui 2010-luvun alussa, mutta nyt tiivistyskorjausten luotettavuus on ollut hyvä. Tärkein opetus oli, että laatua on osattava vaatia ja valvoa. Uusi ympäristöministeriön opas ”Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen” kohentaa heikoksi havaittua tilaajaosaamista.

Moni kokenut ammattimieskin haki tiivistäjän sertifikaattia sen jälkeen, kun Vantaa alkoi sitä edellyttää. Tiivistalon koulutuspisteellä tiivistettiin ikkunoita. Kuva Seppo Mölsä.

Kohu tiivistyskorjauksista syntyi 2010-luvun puolivälissä, kun muutamissa opinnäytetöissä kerrottiin lukuisista tiivistysten epäonnistumisista Helsingissä ja Vantaalla. Tiivistyskorjausten luotettavuus on parantunut huomattavasti tuosta ajasta. Tänään on tiivistyksiin erikoistuneita urakoitsijoita ja Vantaa on ensimmäisenä tilaajana alkanut vaati tiivistysasentajilta sertifikaattia.

Hyvä ilmatiiviys on keskeinen edellytys energiataloudellisille rakennuksille. Ilmatiiviys on hyväksi myös sisäilman terveellisyydelle, sillä kosteuden virtaus vaipparakenteisiin vähenee ja haitallisten aineiden ja mikrobien virtaus sisäilmaan vähenee. Edelleenkin löytyy kuitenkin kriitikoita, jotka pitävät tiivistyskorjauksia terveyshaitan piilottamisena rakenteisiin.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Tiivistyskorjaus ja kapselointi ovat mainettaan luotettavampia ja monen arvorakennuksen pelastus”

  1. Kuinka tiivistysrakenne voidaan todeta toimivaksi, esim silloin kun se sijaitsee peittyvän rakenteen alla tai näkymättömissä?

  2. Toimittajana en ole ehkä paras vastaamaan, mutta haastatteluista kävi ilmi, että tiivistyksen luotettavuus varmistetaan yleensä merkkiainekokeella, minkä esittelin jutussakin. Ensimmäinen tehdään jo mallihuoneessa ja viimeinen yksivuotistarkastuksen yhteydessä. Se yleensä riittää, mutta joissakin kohteissa varmistusmittauksia on tehty vielä viiden vuoden päästä. Merkkiainekoe on nykyisin vakioitu eli siinä ei esiinny mittaajakohtaisia eroja kuten joskus ennen. Saksalaisissa tiivistyskorjausohjeissa vaihtoehtona on myös homekoiran käyttö. Meillä Senaatti-kiinteistöjen laatima homekoiraopas valmistunee pienten viiveiden jälkeen vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Vahasella merkkiainekokeita tekevä Petri Sallinen kertoi, että hänen kokemuksensa on, että koirat löytävät yleensä samat vuotopaikat kuin hänkin.

Viimeisimmät näkökulmat