Avainsana: tiivistyskorjaus

Tiivistyskorjaus ja kapselointi ovat mainettaan luotettavampia ja monen arvorakennuksen pelastus

Mikrobivaurioituneiden rakennusten tiivistyskorjaukset jakavat mielipiteitä lähes yhtä vahvasti kuin 1970-luvulla pullotalo. Vantaalla valtaosa niistä epäonnistui 2010-luvun alussa, mutta nyt tiivistyskorjausten luotettavuus on ollut hyvä. Tärkein opetus oli, että laatua on osattava vaatia ja valvoa. Uusi ympäristöministeriön opas ”Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen” kohentaa heikoksi havaittua tilaajaosaamista.

Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä

”Hyvä rakentamistapa” johti Hometalkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan hometalojen tekemiseen, sillä moni ratkaisu osoittautui  yhtä riskipitoiseksi kuin liiallinen energiansäästöinto. 1990-luvun puolivälissä professori Kari Reijula uskoi, että homeongelmat ratkeaisivat ennen vuosituhannen vaihtumista. Hän erehtyi vuosituhannesta.

Tiivistyskorjauksen elinkaari on ehkä vain viisi vuotta

Kun homeongelmista kärsivän kiinteistön käytölle pitää hakea lisäaikaa, sen korjaustavaksi saatetaan kustannussyistä valita pikakorjausvaihtoehto eli tiivistyskorjaus. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen vetäjän Juhani Pirisen mukaan tiivistyskorjauksen elinkaari on seurantatutkimuksissa ollut korkeintaan viisi vuotta.  VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan se on vain väliaikaisratkaisu. Hän samalla muistuttaa, että jokainen homepilkku ei ole merkki homeongelmasta. Hän varoittaa homehysteriasta. Katso Pirisen ja VTT:n rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojasen Finnbuild-haastattelu kokonaisuudessaan videolta.