Kokeile kuukausi maksutta

1,3 miljoonaa kuutiota kiveä ja oma lautta – Hailuodon kiinteää yhteyttä rakennetaan ympäri vuorokauden poikkeuksellisiin olosuhteisiin

Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen alkoi vapun jälkeen. Kesällä aletaan paaluttaa ensimmäisen sillan perustuksia.

Kiviaineskuormia tulee Hailuodon kiinteän yhteyden työmaalle ympäri vuorokauden keskimäärin kuuden-seitsemän minuutin välein. Kuva: Vesa Ranta
Kuuntele juttu

Rekkaralli Oulunsalon lauttarannassa Riutunkarissa on lähes tauoton. Kiviaineskuormia tulee vuorokaudessa noin 170, keskimäärin kuuden-seitsemän minuutin välein. Parhaimmillaan niitä on rannassa kolme yhtä aikaa.

Louheesta vain osa jää Riutunkarin päähän. Osa kuormista ajaa lauttaan ja jatkaa matkaansa Hailuotoon. Noin seitsemän kilometrin lauttamatka on ainoa yhteys saareen, ja kesäviikonloppuina se ruuhkautuu pahoin. Jonot voivat olla jopa tuntien mittaisia.

”Louhetta ajetaan yli vain, jos lautassa on tilaa. Ruuhka-aikoina emme häiritse liikkumista sinne”, Hailuodon kiinteää yhteyttä rakentavan Haiki-allianssin projektipäällikkö Timo Takala GRK:lta kertoo.

Lautta liikennöi aamukuuden ja keskiyön välillä. Työmaa on ostanut Merisilta-Lautan liikenteen keskiyöstä aamukuuteen, jolloin louhe liikkuu saareen.

Parhaillaan Riutunkariin rakennetaan myös työnaikaista satamaa. Työmaan käyttöön vuokrataan myöhemmin myös toinen, oma lautta, jonka avustuksella aloitetaan työsillan rakentaminen Huikun siltaa varten.

Kaksi eri siltatyyppiä

Hailuodon kiinteä yhteys vaatii noin seitsemän kilometriä pengertietä sekä kaksi noin 750 metrin siltaa. Niistä Riutun silta rakennetaan nykyiseen Riutunkarin lauttarantaan ja Huikun silta noin kilometrin päähän Hailuodon lauttarannasta keskelle merta.

Niinpä Oulunsalon päässä rakennetaan vasta työpengertä tulevalle sillalle, kun Hailuodon päässä tehdään jo varsinaisen pengertien pohjaa.

”Siitä tehdään alussa matalampi, jotta saadaan yhteys siltapaikalle. Myöhemmin se korotetaan lopulliseen tasoonsa”, Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta kertoo.

Riutun silta on työpenkereen päälle rakennettava betonisilta. Huikun silta puolestaan on liittopalkkisilta, joka tunkataan tukien päälle.

”Kumpikin menee siltapituuksissa Suomen top kymmeneen. Huikun sillan alikulkukorkeus on 18 metriä, Riutun on matalampi. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin eri siltatyyppien vertailua, jolloin todettiin, että rakennettavuuden ja kustannusten kannalta sillat on hyvä toteuttaa erityyppisinä”, Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä sanoo.

Louhetta kolmesta eri paikasta

Riutun sillan maatukea aletaan paaluttaa kesällä. Paalut lyödään työpenkereen läpi, minkä vuoksi sillan välitukien kohdalle tuotava täyttöpenkereen materiaali on hienompaa mursketta. Kun silta on valmis, työpenger puretaan. Massat saadaan hyödynnettyä pengerrakenteen yläosiin.

Louhetta tuodaan kolmesta eri paikasta. Pääosa siitä tulee Ouluun reilut 10 vuotta sitten liitetyn entisen Kiimingin kunnan alueelta. Sen reitti kulkee moottoritietä pitkin ohi Oulun keskustan. Kiveä ajetaan myös öisin idästä Muhoksen suunnalta.

Moottoritiellä liikkuu muutenkin paljon raskasta liikennettä, ja vaikutukset liikenteeseen siellä ovat vähäiset. Ne korostuvat enemmän reitin molemmissa päissä.

”Olemme kartoittaneet ely-keskuksen kanssa liikenteellisesti haastavia paikkoja, tarkentaneet nopeusrajoituksia ja tehostaneet kunnossapitoa talvella”, Päkkilä kertoo.

Kuljetusmatka Kiimingistä on 40-50 kilometriä. Massiivisesta rekkarallista aiheutuu myös valtava määrä päästöjä.

”Hankealueen lähellä ei ole sopivaa kallioaluetta. Olemme tehneet laskentoja suunnitteluvaiheessa, ja tarkoitus on tehdä myöhemmin kokoomalaskelma”, Päkkilä sanoo.

Töitä tehdään läpi ankaran talven

Hailuodon hanke on monella tapaa poikkeuksellinen. Päkkilä arvioi, että kyseessä on ensimmäinen hanke Suomessa, jossa tehdään kaksi yli puolen kilometrin mittaista siltaa. Pengerteiden pituuksista ei ole tilastoja, mutta siinäkin Hailuodon kiinteä yhteys sijoittuu kärkipäähän ellei jopa kärkeen.

Hailuodon kiinteä yhteys

Pengertie Oulunsalon Riutunkarista Hailuodon Huikkuun.

Rakennettavan tieyhteyden pituus on noin 8,5 kilometriä.

Pengertien lisäksi rakennetaan kaksi siltaa. Huikun silta on 767 metriä pitkä ja sen alikulkukorkeus on 18 metriä. Riutun silta on 737 metriä pitkä ja sen alikulkukorkeus on viisi metriä.

Pengertiehen tarvitaan noin 1 300 000 kuutiota kivimursketta. Siltoihin menee yhteensä noin 21 200 kuutiota betonia ja 6,7 miljonaa tonnia terästä.

Hanketta toteuttaa Haiki-allianssi, jonka osapuolet ovat Väylävirasto, GRK Suomi oy, Afry Finland oy ja A-Insinöörit suunnittelu oy.

Hankkeen rahoitusvaltuus on noin 121 miljoonaa euroa, ja allianssin tavoitekustannus 105,4 miljoonaa euroa.

Syvimmillään vesi on siltojen kohdalla noin kahdeksan metriä syvää, mutta siltojen välissä keskimäärin vain 1-2 metriä syvää. Meri on talvisin jäässä. Myös nämä olosuhteet tekevät rakentamisesta poikkeuksellista.

”Olemme tehneet mitoituksia jääkuormista ja hakeneet niihin osaamista sekä Suomesta että ulkomailta. Mutta ei maailmassa ole oikein muuta paikkaa, jossa olisi jääkansi näin matalassa ja vähäsuolaisessa vedessä”, Takala sanoo.

Hankkeessa rakennetaan ympäri vuoden. Louhetta ajetaan talvellakin ja kuormien kaatamisen mereen oletetaan rikkovan jään.

”Jos se ei rikkoonnu, sitten se rikotaan”, Takala sanoo.

Lisäksi siltojen raudoitus- ja muottitöitä tehdään läpi talvien, jotka Oulun seudulla voivat olla erittäin kovia. Lämpötila painuu ajoittain alle -30 asteen, lunta tulee runsaasti ja tuuli on kova.

”Tietyllä tapaa se jääkansi on helpotuskin, kun aallokkoa ei ole. Mutta alusta asti on ollut selvää, että olosuhteet ovat poikkeukselliset”, Takala sanoo.

Takana vuosien lupaprosessi

Toinen poikkeuksellinen hankkeeseen liittyvä asia on sen pitkäksi venynyt valmistelu. Kiinteästä yhteydestä Hailuotoon on keskusteltu ja kiistelty vuosikymmeniä. Hankkeen vesiluvasta valitettiin hallinto-oikeuteen vuonna 2020 ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka molemmat hylkäsivät valitukset.

Viivästys vesiluvan odottelussa mahdollisti kaksivuotisen kehitysvaiheen. Sen aikana tehdyillä muutoksilla päästiin muun muassa eroon massanvaihdoista siltojen päissä ja tehtiin muutoksia eroosiosuojaukseen.

Lisäksi tarkennettiin lähtötietoja, tehtiin koerakenteita ja koepaalutuksia, betonin koekappaleita ja varmennettiin massamenekkejä.

”Lähtötietoja saatiin tarkennettua ja riskejä poistettua sekä rakennesuunnittelua tehtyä pidemmälle. Ne ovat tuoneet säästöä itse rakentamiseen”

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “1,3 miljoonaa kuutiota kiveä ja oma lautta – Hailuodon kiinteää yhteyttä rakennetaan ympäri vuorokauden poikkeuksellisiin olosuhteisiin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat