Materiaalitehokkuuden parantamista ja laajemmin kiertotalouden edistämistä tavoitellaan EU-komission ohjelmissa ja kansallisissa hankkeissa. Tässä kehyksessä on perusteltua ja tavoiteltavaa, että rakennettuun ympäristöön pitkään sitoutuneista ja lopulta vapautuvista materiaaliresursseista tuotettuja uusiomateriaaleja hyödynnetään korvaamaan primäärisiä luonnon raaka-aineita, kuten kiviaineksia.
Myös uudisrakentamisen maanrakennustöissä syntyy isoja määriä irrotettuja maa- ja kiviaineksia. Näiden uusiomateriaaleiksikin luettavien massojen alueellinen koordinointi ja tehokas hyödyntäminen on merkittävä tekijä kiertotalouden näkökulmasta. Helsingin kaupunki on tässä ollut edelläkävijä, mutta muut seuraavat nopeasti perässä.
Rakennustuoteteollisuus on jo pitkään hyödyntänyt tuotannossaan monia teollisia jäte- ja sivutuotevirtoja, kuten energiantuotannon tuhkia ja terästeollisuuden kuonia. Sementtiuuneissa voidaan energia- ja materiaalitehokkaasti hyödyntää jopa vaarallisia jätteitä minimaalisin ympäristöhaitoin. Betonituotteissa hyödynnetään jo jätteenpolton jalostettuja pohjakuonia.
Hyödyntämistä pyritään edistämään lainsäädännön muutoksilla mutta turhan hitaasti.
Pitkään valmisteltu soveltamisalaltaan laajentunut Mara-asetus tuli voimaan vuoden 2018 alussa mutta edelleen tulkinnanvaraisena ja ylivarovaisena. Asetuksen henki kuitenkin tukee siirtymistä pilotoinnista tavaksi toimia sekä materiaalien suunnitelmallista ja teknistaloudellista käyttöä. Irrotettujen maa-ainesten parempaan hyödyntämiseen tähtäävä Masa-asetus antaa vielä odottaa itseään.
Käytännön toimet kangertelevat turhan usein. Elinkaarensa lopussa uusiomateriaaliksi ja tuotteeksi muuntuva betoni ei perinpohjaisesti tutkittuna, turvallisena ja kilpailukykyisenä materiaalina kierrä täysitehoisesti. Tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttävänä sekä käytännössä primääristä materiaalia edullisempana vaihtoehtona kierrätysbetonin käyttöä rajoitetaan ja pahimmillaan kielletään.
Lähitulevaisuudessa EU-komission asettamat kiertotaloutta edistävät tavoitteet tulevat asettamaan kiinteistö- ja rakennussektorille paljon haasteita.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kohti kiertotaloutta asennemuutoksella”