ROTIA rakentamiseen Anu-Anette Varho Ei kommentteja

Purkutalot taiteen ja kulttuuritoiminnan alustana

Kuntien omistuksessa on yhä enemmän kiinteistöjä, jotka luokitellaan myytäviksi tai purettaviksi. Huonokuntoisten lisäksi tällaisia ovat rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei kuulu enää kunnan perustehtäviin. Päätöksenteko ja varsinaisen purkamisen odottaminen voi kuitenkin kestää pitkään.

Välivaiheessa olevat rakennukset vaikuttavat ikävällä tavalla kaupunkikuvaan. Ne rapistuvat käyttämättöminä ja ilman huoltoa, ja kiinteistöihin kohdistuu monesti myös ilkivaltaa.

Samanaikaisesti kulttuuritoimijat kaipaisivat kipeästi tiloja erilaisten kokeilujen ja projektien toteuttamiseen. Purettavien rakennusten kohdalla tilojen käyttöön liittyvät riskit voivat hankaloittaa niiden joustavaa hyötykäyttöä. Myös tieto vajaakäytössä olevista kiinteistöistä kulkee hitaasti toimijoille. Tilan tarvitsijoiden ja kiinteistönomistajien välisen yhteyden löytymisestä hyötyisivät molemmat osapuolet.

Keravalla rakennushankkeiden välivaiheiden hyödyntämistä taiteen ja kulttuuritoiminnan alustana on jo vuosien ajan edistänyt kaupunkiaktiivi, graffititaiteilija Jouni Väänänen. Hänen visionsa on uurtanut uraa myös muille toimijoille. Väänänen vetää parhaillaan Purkutaide-projektiksi nimettyä taidehanketta, jonka tuloksena on syntynyt isoja katutaidekokonaisuuksia Keravan keskustaan. Projektin osana yleisölle on tuotettu elämyksiä myös erilaisten tapahtumien muodossa.

Yksi hyvin onnistunut esimerkki on luonut mahdollisuuksia uusille yhteistyöprojekteille. Mukaan on lähtenyt muitakin kuntia, kuten Järvenpää ja Tuusula. Tiloja ei ole enää tarvinnut itse pyytää, vaan niitä on tarjottu. Väänänen on vuosien aikana kerryttänyt purkutaidehankkeista kokemusta, josta olisi tärkeä viestiä myös muille vastaavaa toimintaa ideoiville tahoille.

Lappeenrannassa toteutettiin viime vuonna taidekokonaisuus purettavaan teatterirakennukseen. Tässä ainutkertaisessa hankkeessa yli sadan taiteilijan teokset levittäytyivät 5 000 neliömetrin tilaan. Taideprojektin eteen oli tehty valtava määrä työtä. Taiteen ja purkutalon vuorovaikutteisuus oli vahva elämys. Lopulta rakennus purettiin vasta tämän vuoden elokuussa.

Etelä-Savossa nähtiin ensimmäinen purettavaan rakennukseen toteutettu taidehanke kesällä, osana Mäntyharjun Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Katajainen kansa -taideprojekti toteutettiin keskustassa sijaitsevaan kerrostaloon. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvittiin useiden tahojen yhteistyötä, kulttuuripalveluiden panostusta, ammattitaitoinen kuraattori, talkoohenkeä sekä ulkopuolista rahoitusta. Tuloksena syntyi positiivista julkisuutta, uusia yhteistyöverkostoja ja hyvä esimerkki myös muille kunnille vastaavien projektien toteuttamiseen.

Mäntyharjulla purkutyöt on jo aloitettu, mutta rakennuksen päätyyn toteutettu seinämaalaus ihastutti kuntalaisia ja kiinteistönomistajaa siinä määrin, että katutaiteilija Essi Ruuskanen maalaa parhaillaan keskustan kerrostalon seinään kunnan ensimmäistä pysyvää muraalia.

Esimerkkien perusteella purkutalojen käyttöön saaminen vaatii aina jonkun periksiantamattoman tahon, joka lähtee viemään asiaa eteenpäin. Onnistuneita projekteja on viime vuosina kuitenkin jo nähty eri puolilla Suomea ja yleisö on löytänyt purkutalojen taideprojektit hyvin.

Jotta purkutalojen hyötykäyttö olisi jatkossa helpompaa, tulisi kokemukset ja toimintamallit kerätä talteen. Kiinteistönomistajat voisivat omalta osaltaan selvittää, millaiseen yhteisölliseen toimintaan tyhjillään olevia rakennuksia olisi mahdollista hyödyntää. Jos sisätilojen käyttäminen ei ole turvallista, voi luvan myöntää esimerkiksi rakennuksen seinien käytölle.

Kaiken kaikkiaan purettavat rakennukset tarjoavat taiteilijoille alustan toteuttaa itseään vapaammin. Vajaakäyttöiset kiinteistöt tarjoavat hienon mahdollisuuden ainutlaatuisten elämysten toteuttamiseen.

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com

www.twitter.com/ROTI2017

www.facebook.com/ROTI2017

 www.roti.fi

 

Anu-Anette Varho

ROTI 2017-hankkeen Rakennukset-paneelin jäsen
Sisustusarkkitehti SIO, muotoilija
Suomi 100 -juhlavuoden aluekoordinaattori, Etelä-Savo

Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia