Pohjois-Suomen suurimman talousrikosjutun käsittely alkaa Rovaniemen hovioikeudessa tiistaina. Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo. J. Kannisen toimia puidaan näillä näkymin huhtikuun puoliväliin asti.
Kiinteistösijoitusyhtiö Interavanti Oyj:n toiseksi suurimman yksittäisen omistajan Proposta Oy:n sulautuminen Interavantiin on pantu täytäntöön ja rekisteröity kaupparekisteriin 31. lokakuuta. Interavantin toimitusjohtaja Veikko M. Vuorisen kokonaan omistamalla Propostalla oli ennen sulautumista 44,2 prosentin osakeomistus Interavantista. Vuorinen sai sulautumisvastikkeena Interavantin uusia osakkeita vastaavan määrän kuin yhtiön vanhoja osakkeita oli Propostan omistuksessa ennen sulautumista.
Konkurssiin menneen Nova Kiinteistökehityksen toimitusjohtaja Arto Merisalo ansaitsi viime vuonna yli miljoona euroa. Merisalon ansiot olivat noin 1,3 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin hän ansaitsi runsaat 100 000 euroa.
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia on ostanut NREP Finland 4 Oy:ltä kiinteistön Jyväskylästä. Vuonna 1986 rakennettu ja vuonna 2000 saneerattu ja uusittu myymälä- ja varastorakennus sijaitsee Seppälän vähittäiskauppakeskittymän alueella noin kaksi kilometriä Jyväskylän keskustasta osoitteessa Vasarakatu 13. Noin 1,3 hehtaarin tontilla sijaitseva noin 4 500 neliömetrin laajuinen rakennus on vuokrattu Kesko Oyj:n tytäryhtiön Kespro Oy:n käyttöön.
Infra-alan Destia-konserni ylsi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä samalle suhteellisen kannattavuuden tasolle kuin vuotta aiemminkin. Koska liikevaihto kuitenkin kutistui hieman, myös tulos oli vertailujaksoa heikompi. Vasta tuloskauden jälkeen lokakuun alusta Destian toimitusjohtajana aloittanut Hannu Leinonen pitää yhtiön haasteena heikkoa kannattavuutta, mutta kohtuullinen tilauskanta luo hänen mielestään hyvän lähtökohdan kannattavuuden parantamiselle ja kilpailukyvyn lisäämiselle.
Seitsemää ihmistä epäillään rikoksesta valtion tienrakennusyhtiöön Destiaan liittyvässä väärinkäytösjutussa. Poliisin mukaan he ovat yhtä lukuun ottamatta Destian entisiä työntekijöitä.
Rakennusliitto kritisoi maan väyläpolitiikkaa ja haluaa maanteiden ja muiden väylien perusylläpitoon 10 vuoden rahoitusohjelman, joka olisi vuosittain noin 1 100 miljoonaa euroa.
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen on esitellyt kaupunginvaltuustolle ehdotuksensa kaupungin talousarvioksi vuodelle 2010 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2011-2012. Espoo ylläpitää useiden muiden kaupunkien tapaan isoa investointisohjelmaa suunnitelmakaudellaan. Koko kaupungin investoinnit ovat suunnitelmakaudella keskimäärin 207 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on poikkeuksellisen paljon. Espoo investoi korjausrakentamiseen ja liikenneväyliin.
