Energiatehokkuusmääräykset kiristyvät 30 prosentilla

Mahdollisten kosteusriskien takia ympäristöministeriö teetti määräysten taustaksi Tampereen teknillisellä yliopistolla selvityksen matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta. Raportissaan yliopisto esitti rakenteiden lämmönläpäisykertoimille lievempiä kiristyksiä suhteessa ministeriön lausuntokierroksella olleeseen määräysluonnokseen. Ministeriön VTT:llä teetättämän jatkoarvioinnin mukaan rakenteiden kosteustekninen toimivuus ei kuitenkaan aseta rajoituksia lämmöneristystason parantamiselle jopa 40 prosentilla.

Tiukennetut energiatehokkuusvaatimukset asettavat kuitenkin haasteita rakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävät rakenteet ja suunnitteluratkaisut toimivat myös kosteusteknisesti oikein. VTT:n selvityksen mukaan mahdolliset kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakenteisiin.

”Uusien kosteusongelmien välttämiseksi olemme toteuttaneet rakennusten energiatehokkuutta koskevat kiristystavoitteet ottaen huomioon TTY:n selvityksen rakennekohtaiset suositukset. Tämän takia rakennuksen ulkoseinää, alapohjaa ja ovia koskevat uudet U-arvovaatimukset on hyväksytyissä määräyksissä lievennetty alkuperäisestä esityksestä. Olemme tältä osin pelanneet hieman varman päälle, minkä seurauksena määräysten energiatehokkuutta kiristävä taso asettuu aivan aiemmin määritellyn 30-40 %:n tavoitetason alarajalle”, asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa.

Nyt annetuissa määräyksissä rakentamismääräysten rakennetta ei ole muutettu. Määräysten tiukentava vaikutus kohdistuu rakennuksen lämpöhäviöön, joka keskeisesti vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuksen lämpöhäviö muodostuu rakennuksen vaipan (seinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet), ilmanvaihdon ja vuotoilman lämpöhäviöiden yhteenlasketusta kokonaisuudesta.

Annetut määräykset tulevat arvioiden mukaan nostamaan rakennuskustannuksia 2-6 prosenttia. Lisäkustannukset tulevat ajan saatossa kuitenkin pienenemään, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat ympäristöministeriön mukaan kuitenkin ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset.

Tutustu aiheesta käytävään keskusteluun Rakennuslehden keskustelu-palstalla. Muun muassa VTT:n tutkimusjohtaja Matti Kokkala ja TTY:n tutkijaryhmä ottavat siellä kantaa aiheeseen.