Rakennusala vaatii lievempää yleishyödyllisyyden sääntelyä
Merkittävät rakennusalan toimijat ovat toimittaneet 21. tammikuuta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle kannanoton, jossa esitetään keinoja kasvaneen vuokra-asuntojen tarpeen tyydyttämiseen. Kannanoton laatijoiden mielestä yleishyödyllisyyslainsäädännön rajoitukset estävät valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Nämä rajoitukset vähentävät sijoittajien ja yritysten kiinnostusta vuokra-asuntotuotantoon. Kannanoton mukaan myös korkotukijärjestelmässä olisi kehittämisen varaa ja rakennuskustannuksia aiheuttavia määräyksiä pitäisi vähentää.
Merkittävät rakennusalan toimijat ovat toimittaneet 21. tammikuuta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle kannanoton, jossa esitetään keinoja kasvaneen vuokra-asuntojen tarpeen tyydyttämiseen. Kannanoton laatijoiden mielestä yleishyödyllisyyslainsäädännön rajoitukset estävät valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Nämä rajoitukset vähentävät sijoittajien ja yritysten kiinnostusta vuokra-asuntotuotantoon. Kannanoton mukaan myös korkotukijärjestelmässä olisi kehittämisen varaa ja rakennuskustannuksia aiheuttavia määräyksiä pitäisi vähentää.
”Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa entisestään ja kovan rahan asuntotuotannon hiljetessä resursseja olisi nyt suunnattava ARA-tuotannon tekoon. Kuntarahoituksen pääoman lisäämisellä on saatu lievennettyä kuntasektorin rahoitustarvetta, mutta lisäksi tarvitaan pikaisia muita toimia, jotta vuokra-asuntomarkkinoille saadaan merkittäviä sijoittajia ja paheneva vuokra-asuntopula korjattua”, vaatii Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Nykyinen yleishyödyllisyyslainsäädäntö sisältää kaksinkertaiset rajoitukset.
”Määräaikaiset, asunto-kohdetta koskevat käyttö- ja luovutusrajoitukset, sekä niin sanotut ikuiset, omistajayhtiön toimintaa rajoittavat yleishyödyllisyysrajoitukset estävät uuden vuokra-asuntotuotannon käynnistämisen. Näiden rajoitusten osittaisella poistamisella voitaisiin saada vuokra-asuntomarkkinoille merkittävästi uusia sijoittajia”, todetaan seitsemän yhteisön yhteisessä kannanotossa.
Pipatin mukaan myös kovan rahan tontteja ja kohteita tulisi voida muuttaa vuokrakohteiksi.
Korkotukijärjestelmää uudistettava
Myös korkotukijärjestelmää on kannanoton laatijoiden mielestä uudistettava. Vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseksi tarvitaan uusi kannustava järjestelmä, joka sisältää valtion takauksen ja omavastuukoron muodossa korkotuen, eikä se sisällä muita rajoituksia kuin korkotukiajan mittaisen, 10-20 vuotta kestävän vuokra-asuntokäyttövelvoitteen. Järjestelmä ei myöskään edellyttäisi vuokra-asuntokohteiden tuottajilta yleishyödyllisyysasemaa.
Lisäksi vuokra-asuntotuotannon lisääminen nykyisen korkotukijärjestelmän puitteissa edellyttää korkotukiehtojen parantamista kuten perusomavastuukoron alentamista tai käynnistämisavustuksen korottamista, korkotuen alenemisen loiventamista, korkotukiajan pidentämistä sekä mahdollisuutta käyttää käynnistysavustusta omien varojen kattamiseen.
Aravavuokratalojen peruskorjausta tulisi tässä suhdannetilanteessa edistää ottamalla käyttöön määräaikainen uustuotannon käynnistysavustuksen kaltainen tukijärjestelmä, joka voitaisiin kohdentaa erityisesti energiatalouden parantamiseen.
Rakentamis- ja kaavamääräysten kustannusvaikutukset minimiin
Kohtuuhintainen asuntotuotanto edellyttää myös kohtuullisia rakentamiskustannuksia. Ympäristöministeriön normitalkoiden tulosten perusteella voitaisiin karsia tarpeettomasti rakennuskustannuksia aiheuttavat määräykset. Rakentamismääräysten lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota kuntien paikallisiin kaava- ja rakennusmääräyksiin, joiden tulkintojen kautta aiheutetaan jatkuvasti tarpeettomia kustannuksia ja siten estetään kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen.
Kannanoton laatineet tahot ovat Rakennusteollisuus RT ry, SATO Oyj, VVO-yhtymä Oyj, Avara Suomi Oy Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, Espoonkruunu Oy sekä VAV Asunnot Oy.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusala vaatii lievempää yleishyödyllisyyden sääntelyä”
Hyviä ehdotuksia nämä kaikki. Nykyiset yleishyödyllisyyssäännökset estävät ja vähentävät vuokra-asuntojen tarjontaa yhtä tehokkaasti kuin vuokrasääntely menneinä vuosikymmeninä. Nykyinen pattitilanne ei ole enää kenenkään etu.