Rakli: Kiinteistö- ja rakennusalan hiljainen kausi voi jatkua useita vuosia

Raklin mukaan pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden heikkojen kehitysodotusten taustalla ovat nopeasti synkistyneet talousnäkymät, tilakysynnän nopea heikkeneminen ja tarjonnan samanaikainen kasvu, luotonsaannin vaikeudet, kiinteistöjen arvojen väheneminen sekä myös hyvin korkea lähtötaso vuodelta 2008. Rakentamisen puolella voimakas lasku kohdistuu uusiin toimitiloihin, asuntopuolella alamäki on pääosin takana.

Aloitukset romahtaneet, korjausrakentamisessa näkymät kohtuulliset

Toimitilarakentamisen aloitusmäärät ovat puolittuneet vuoden 2008 ensimmäisen vuosineljänneksen huipputasosta ja suunta on edelleen voimakkaasti alaspäin. Uusien hankkeiden käynnistymistä on lykätty kuluvan vuoden viimeiselle neljännekselle, mutta käynnistyminen on kuitenkin hyvin epävarmaa. Julkiset rakennushankkeet työllistävät pääkaupunkiseudun rakennusalaa kuluvana vuonna.

Uusien asuntojen aloitusmäärä on jo laskenut hyvin matalalle tasolle. Asuntohankkeille on melko runsaasti voimassa olevia rakennuslupia ja luvan saaneita hankkeita muutetaan nyt ARA-tuotantoon soveltuviksi. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen käyntiin saaminen onkin hyvin tärkeää pääkaupunkiseudun rakentamisen ja asuntotilanteen kannalta. Raklin mukaan asuntorakentamisen uudistuotannon ja tonttitarjonnan kasvattamiseksi on tehtävä kaikki voitava, sillä kohtuuhintaisten asuntojen tarve pk-seudulla on edelleen suuri ja ylitarjontaa ei markkinoilla ole.

Korjausrakentamishankkeissa on uudisrakentamiseen verrattuna kohtuulliset näkymät, joskin odotettavissa on suunnittelija- ja tekijätulppa erityisesti putkiremonttien puolella. Julkisten rakennusten korjaamiseen odotetaan lievää kasvua. Rakli katsoo, että korjausrakentamisen palvelujen ja osaamisen sekä koko toimialan tuottavuuden kehittämiseen tulee panostaa omia kehitysresursseja ja hyödyntää julkista tutkimusrahoitusta, kun uudisrakentaminen pysyy pitkään matalalla tasolla.

Raklin mielestä asuntokorjaushankkeissa tarvitaan nyt malttia, kun avustukset ovat saaneet kysynnän korkealle. Hankkeita ei tule väkisin pyrkiä suunnittelemaan ja käynnistämään kuluvan vuoden aikana ja tarjoajien osaaminen kannattaa ehdottomasti varmistaa. Ilmeistä on, että kaikki suunnitellut hankkeet eivät mene läpi päätöksentekoprosessista tämän vuoden aikana. Talous- ja työllisyystilanteen heikentyessä korjaustöiden hintataso saattaa laskea ja korjaushankkeiden suunnitteluun ja kilpailuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja osaavat resurssit.

Kiinteistökauppa ei käy, toimitilavuokrat laskevat

Kiinteistökauppojen määrä on alkuvuonna lähes pysähtynyt ja rahoituksen saatavuus on heikko. Harvat ostajat ovat pääosin kotimaisia sijoittajia. Hintatason kehityksestä on vaikea saada kuvaa, kun kauppa ei käy. Myyjillä ja ostajilla on kiinteistöjen hinnoista suuret näkemyserot. Toimitiloissa sijoittajien tuottovaatimukset ovat nousseet vajaalla prosentilla. Asuntopuolella tuottovaatimuksissa ei ole merkittävää nousua.

Toimistotilamarkkinoilla tyhjien toimitilojen määrä nousee ja vuokrat laskevat. Vuokralaisilla on tällä hetkellä vahva neuvotteluasema. Liiketilojen puolella kuva on positiivisempi kuin toimistotiloissa. Tyhjien liiketilojen määrä on pienempi, mutta silti vuokrien odotetaan laskevan.

Toimistotilojen keskimääräinen vuokrataso Helsingin keskustan uusissa vuokrasopimuksissa on noin 24 euroa neliöltä. Vuokrat ovat laskeneet selvimmin Espoossa. Sen sijaan Vantaalla vuokrataso on jopa hieman noussut, kun uusia toimistotiloja on otettu käyttöön. Vantaan vuokrataso on noin 15 euroa neliöltä. Myymälävuokrien taso Helsingin keskustassa on noin 70 euroa neliöltä, mutta haarukka on kuitenkin suuri, 40-100 euroa neliöltä.