Kaupunkien omistamien rakennusten korjausvelka kasvoi 3,2 prosenttia vuodessa
Kaupunkien omistamien ja palvelutuotannossa käytettävien rakennusten korjausvelka kasvoi 3,2 prosenttia ja perusparannustarve noin 6,3 prosenttia vuoden 2008 aikana. Tiedot perustuvat kolmatta kertaa tehtyyn Trellum Korjausvelkaindeksi -selvitykseen. Vertailussa mukana olevien 13 kaupungin yhteenlaskettu korjausvelka oli vuoden 2008 lopussa noin 1,59 miljardia euroa ja välitön perusparannustarve 2,88 miljardia euroa. Kaupunkien välillä on kuitenkin huomattavia eroja sekä korjausvelassa että perusparannustarpeessa.
Kaupunkien omistamien ja palvelutuotannossa käytettävien rakennusten korjausvelka kasvoi 3,2 prosenttia ja perusparannustarve noin 6,3 prosenttia vuoden 2008 aikana. Tiedot perustuvat kolmatta kertaa tehtyyn Trellum Korjausvelkaindeksi -selvitykseen. Vertailussa mukana olevien 13 kaupungin yhteenlaskettu korjausvelka oli vuoden 2008 lopussa noin 1,59 miljardia euroa ja välitön perusparannustarve 2,88 miljardia euroa. Kaupunkien välillä on kuitenkin huomattavia eroja sekä korjausvelassa että perusparannustarpeessa.
Kaupunkien yhteenlasketun korjausvelan ja perusparannustarpeen nousuun vaikutti ennen kaikkea heikkokuntoisimman rakennuskannan määrän kasvu. Kaupunkien investointitaso ei ollut riittävä kulumiseen nähden, minkä vuoksi rakennusten kunto heikkeni ja kaikkein heikkokuntoisimman omaisuuden määrä edellisvuodesta kasvoi.
Kaupungeilla on omistuksessaan paljon heikkokuntoisia rakennuksia, joita kaupungin omassa palvelutoiminnassa ei tarvita. Mahdollisuudet investointien kautta pienentää näiden rakennusten korjausvelkaa ovat rajalliset. Rakennusomaisuuden hallinnassa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja priorisointia siitä, mitä rakennuksia kaupunkien on tarkoituksenmukaista omistaa pitkällä aikavälillä niin, että omaisuudesta voidaan myös huolehtia pitkällä aikavälillä.
Eniten korjausvelkaa Helsingissä
Kolmestatoista kaupungista ainoastaan kaksi pystyi tarkasteluvuonna pienentämään korjausvelan määrää. Nämä kaupungit olivat Lahti ja Kuopio. Lahdessa korjausvelan määrä supistui 8,2 prosenttia ja Kuopiossa 7,6 prosenttia. Voimakkaimmin korjausvelka taas kasvoi Kotkassa, 13,4 prosenttia. Seuraavaksi eniten korjausvelka kasvoi Vaasassa (8,1 %), Lohjalla (6,3 %), Porvoossa (5,6 %), Espoossa (5,1 %) ja Helsingissä (4,8 %).
Kaupunkien väkilukuun suhteutettu korjausvelka oli keskimäärin 970 euroa ja perusparannustarve 1 760 euroa asukasta kohti. Kovasta kasvusta huolimatta korjausvelan määrä oli Kotkassa vertailuryhmän alhaisin. Kotkan korjausvelka oli vain 314 euroa asukasta kohden. Myös perusparannustarve on Kotkassa pienin. Kaupungin perusparannustarve on 364 euroa asukasta kohti. Vantaalla korjausvelan määrä suhteessa asukaslukuun on toiseksi pienin, eli 392 euroa asukasta kohti. Eniten korjausvelkaa oli Helsingillä (1 622 euroa/asukas) ja vastaavasti suurin perusparannustarve oli Mikkelissä (2 800 euroa/asukas).
Vertailun kaupungit edustavat kolmannesta Suomen väestöstä
Vuosittain toistuvassa Trellum Korjausvelkaindeksi -selvityksessä käytetään Trellum Consulting Oy:n ja kaupunkien kanssa yhteistyössä kehitettyä laskentamenetelmää kaupunkikohtaisen korjausvelan tarkasteluun ja seurantaan. Tuoreessa vertailussa olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Kuopio, Pori, Vaasa, Joensuu, Kotka, Mikkeli, Porvoo, Lohja ja Järvenpää. Kaupungit edustavat väestöpohjaltaan noin kolmasosaa koko Suomen väestöstä.
Korjausvelka kuvaa sitä, kuinka paljon rakennusten investoinneista on vuosien saatossa tingitty, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Perusparannustarve puolestaan kuvaa sitä, kuinka paljonko heikkokuntoisiin rakennuksiin olisi välittömästi investoitava, jotta ne olisivat käyttötarkoitukseltaan uuden vastaavan rakennuksen mukaisessa kunnossa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupunkien omistamien rakennusten korjausvelka kasvoi 3,2 prosenttia vuodessa”