YIT nostaa kasvutavoitettaan
YIT Oyj:n hallitus on 19.8.2009 vahvistanut konsernin strategian kaudelle 2010-2012. Strategian päätavoitteena on kannattava kasvu. Konsernin liikevaihdon kasvutavoite on nostettu keskimäärin 5-10 prosenttiin vuodessa. Aikaisemmin tavoitteena oli liikevaihdon positiivinen kasvu.
YIT Oyj:n hallitus on 19.8.2009 vahvistanut konsernin strategian kaudelle 2010-2012. Strategian päätavoitteena on kannattava kasvu. Konsernin liikevaihdon kasvutavoite on nostettu keskimäärin 5-10 prosenttiin vuodessa. Aikaisemmin tavoitteena oli liikevaihdon positiivinen kasvu.
YIT-konsernin muut strategiset tavoitetasot on pidetty ennallaan ja ne ovat: sijoitetun pääoman tuotto 20 prosenttia, operatiivisen kassavirran investointien jälkeen tulee olla riittävä osingonmaksuun ja velkojen vähentämiseen, omavaraisuusaste 35 prosenttia ja osingonjako 40-60 prosenttia tilikauden tuloksesta.
Kiinteistö- ja teollisuuspalveluissa tavoitteena on, että YIT on Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa johtava teknisten järjestelmien huoltaja ja edelläkävijä energiansäästöpalveluissa. Tavoitteena on kasvattaa huolto- a kunnossapitoliiketoimintaa muuta toimintaa nopeammin sekä orgaanisesti että yrityskaupoin.
Suomen rakentamispalveluissa YIT:n tavoitteena on vahvistaa asemaansa kaikilla kolmella keskeisellä rakentamisen alueellaan – asunto-, toimitila- ja
inframarkkinoilla. Asuntorakentamisessa kasvatetaan omaperustaista tuotantoa siten, että pääoman kierto nopeutuu.
Toimitiloissa painopiste on strategiakauden alussa olemassa olevien kiinteistöjen kehittämisessä ja korjaamisessa. Infrapalveluissa markkina-asemaa vahvistetaan ja kunnossapitoa kasvatetaan.
Venäjällä YIT tavoittelee ensisijaisesti kannattavuutta ja hallittua kasvua. YIT on sitonut pääomaa pääosin omaperustaiseen asuntorakentamiseen sekä siihen liittyviin tontteihin. Pääoman käyttöä tehostetaan käynnistetyllä laajalla toimenpideohjelmalla.
Asuntojen suuri tarve ei ole vähentynyt ja YIT:n asiakaskunnalle suunnattujen asuntojen kysyntänäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, mikä tarjoaa kasvumahdollisuuksia. Baltian maissa ja Keskisessä Itä-Euroopassa YIT pyrkii hyödyntämään markkinoilla avautuvia mahdollisuuksia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “YIT nostaa kasvutavoitettaan”
Miksi valtion ja veronmaksajien pitäisi elvyttää rakentamista, jos yritykset aikovat näin ahneesti tehdä sillä tulosta omistajille. Muutenkin turha tukea rakentamista kun se pysyy Suomessa joka tapauksessa, mutta jos nyt tapetaan kaikki vientiteollisuus niin ollaan varmasti pulassa.
Helsingin kaupunki on aivan oikeassa arvostellessaan kohteiden suunnittelun tasoa, ja eihän sillä näytä olevankaan mitään merkitystä markkinataloudessa niin kauan kuin käyvät kaupaksi. Näin ei siis myöskään kohteen laadulla ole merkitystä rakennuttajalle, niin kauan kuin kohteet käyvät kaupaksi. Onpa rakentaminen helppoa, varsinkin kun kunnat ovat hoitaneet gryndereiden ja Maskujen tarpeet ennen omakotirakentamisen, joka aiemmin toi vastavoiman gryndereiden kiskurihinnoille.
Suomen kustannustaso on muutenkin tähtitasoa ja kun suurin osa rahasta valuu asumiskustannuksiin, niin voisiko joku ottaa edes hivenen järkeä käyttöön, jotta meidän kilpailukyky säilyisi edes jollain tasolla.
Tuo YIT kasvutavoiteviestihän on tarkoitettu vain kurssin nostamiseksi eli nykyisten suuromistajien possan kasvattamiseksi. Tulos nimittäin tulee syksyllä ja ensi vuonna sen verran hyvin alas, että jotain on YIT:n viestinnässä täytynyt tehdä, jotta osakkailla pysyy suunpielet ylöspäin.
Asuntomarkkinassa toimii ihan normaalit markkinatalouden lait, eli ostajan ja myyjän hintanäkemyksen kohdatessa syntyy kauppa. Eihän kukaan urputa kännyköiden tai muotivaatteiden hinnasta, vaikka niiden tuotantokustannuksilla ja myyntihinnalla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Asuntojen hinnat Suomesssa eivät ole kansainvälisesti mitenkään huikeat.
Rakentaminen on pääsääntöisesti perushyödykkeiden tuottamista ja sen vuoksi valtion ja kuntien itresseissä pitäisi olla turvata nämä perushyödykkeet kansantaloudellisesti kilpailukykyisesti, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä, johon vaikuttaa asuntojen hinta, sopivuus tarpeeseen ja oikea määrä oikeassa paikassa, sekä siihen liittyvä infrastruktuuri sekä palvelut. Tähän liittyy myös asuntojen energiankulutus sekä kunnossapitokustannukset seuraavien vuosikymmenien aikana.
Tällä on todella vähän tekemistä kerskakulutuksen kanssa. Eri instanssit ovat määritelleet pyrkimykseksi vähentää omakotiasumista ja nostaa sen kustannuksia, joka on johtanut siihen, että isot rakennusliikkeet ovat päässeet hyville apajille ja markkinataloudesta ei voida oikeasti edes puhuakaan niin kauan kuin kunnat ja valtio jatkavat nykyisen toimintamallin tukemista. Hävettää katsella suomalaista rakentamista kun ei edes yritetä tehdä asukkaille perushyviä ratkaisuja tai kaupunkiarkkitehtoonisesti kestäviä ratkaisuja, jossa Helsingin Kaupunki on sentään jossain määrin yrittänyt ja onnistunutkin, ja toivottavasti vain ottavat vieläkin rohkeamman linjan vaatimuksineen jatkossa.
Raksaelvytys on viivästyttynä hintojen korjausliikettä ja sikäli pitkittänyt myös sitä hetkeä, jolloin hinnat löytävät oikean tasonsa ja elpyminen voisi oikeasti alkaa. Grynderit ovat hyötyneet, kun ehtivät paljolti päästä eroon varastoista, mutta panoshintojen aleneminen jatkossa on epäilemättä kaikille selvä ja niin kauan kuin hintojen odotetaan laskevan, niin nousukaan ei ala. Uusi kustannustaso saadaan nopeimmin omakoti- ja pienrakentamisen kautta ja tarvittava korjausliike saadaan aikaiseksi.
Erityisesti Idästä tulossa Yitille suuria voittoja!