Rakennusurakoiden julkisten hankintojen kynnysarvo ei nousekaan kaksinkertaiseksi

Aiemmin eduskunta oli esittänyt hankintalakiselontekoa koskevassa kannanotossaan kansallisten kynnysarvojen kaksinkertaistamista tasapuolisesti kaikkien julkisten hankintojen osalta. Siten kynnysarvo olisi noussut rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden osalta 200 000 euroon, mutta nyt suunnitelmia siis muutettiin niiden osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Johanna Lähde kertoi Rakennuslehdelle, että rakennusurakoiden osalta muutos johtui pitkälti rakennusalan järjestöjen voimakkaasta vastustuksesta. Muun muassa Rakennusteollisuus RT ry vastusti rakennusurakoiden kynnysarvon kaksinkertaistamista.

Työministeri Anni Sinnemäen mukaan päätöksestä nostaa julkisten hankintojen kansallisia kynnysarvoja hyötyvät ennen kaikkea kunnat. Hän muistuttaa, että avoimuuden lisääminen pienemmissä, kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, on hyvin tärkeää.

”Mitä avoimempia julkiset hankinnat ovat, sitä paremmin reilu kilpailu toteutuu. Siksi hankinnasta päättävien tahojen tulisi ilmoittaa yhä useammin omista pienemmistä hankinnoistaan vapaaehtoisesti”, Sinnemäki sanoo.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös suurten, EU-kynnysarvon, ylittävien suorahankintojen avoimuuden lisäämistä ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintaa tekevä hankintayksikkö voi vapaaehtoisesti ilmoittaa julkisesti sähköisessä Hilma-hankintailmoitusjärjestelmässä, että se tekee suorahankinnan eli hankinnan ilman julkista kilpailutusta. Muilla yrityksillä on tällöin kaksi viikkoa aikaa valittaa päätöksestä.

Uusia seuraamuksia rikkomuksista

Nykyisten markkinaoikeuden määräämien seuraamusten lisäksi hallitus ehdottaa uusia seuraamuksia, joita ovat hankintasopimuksen tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen.

Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.

Hankintayksikkö voi hallituksen ehdotuksen mukaan myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.

Nykyinen kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 15 000 euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 50 000, rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 100 000 euroa.