Kira: Energiatehokkuus ykköskriteeriksi rakentamisessa
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi ehdottaa, että energiatehokkuus otettaisiin ykköskriteeriksi kaikessa rakentamisessa. Tämä edistäisi ja nopeuttaisi alan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa merkittävästi. Alan toimijat muistuttavat, että suurin haaste on korjausrakentamisessa, sillä energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu remontoitavissa kohteissa ilman kannustimia. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakan mukaan alalla on valmius rakentaa ainoastaan matala- ja passivienergiataloja seuraavalla vuosikymmenellä.
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi ehdottaa, että energiatehokkuus otettaisiin ykköskriteeriksi kaikessa rakentamisessa. Tämä edistäisi ja nopeuttaisi alan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa merkittävästi. Alan toimijat muistuttavat, että suurin haaste on korjausrakentamisessa, sillä energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu remontoitavissa kohteissa ilman kannustimia. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakan mukaan alalla on valmius rakentaa ainoastaan matala- ja passivienergiataloja seuraavalla vuosikymmenellä.
Kiinteistö- ja rakentamisalan yksitoista keskeistä järjestöä (Kira-foorumi) tukevat hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomen ilmastopäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Alan kannalta keskeisin keino päästötavoitteen saavuttamiseksi on energiatehokkuuden parantaminen.
”Sitoutuminen tavoitteeseen avaa alan innovatiivisille toimijoille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Kohvakka totesi Kira-foorumin järjestämässä vaikuttajaseminaarissa Helsingin Finlandia-talolla 17. marraskuuta.
Matalaenergia- tai passiivitaloista tulossa arkea 2010-luvulla
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa esitettyjen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennuskannan energiankäyttöä alennetaan noin 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
”Meillä on täysi valmius siihen, että jo ensi vuosikymmenellä rakennamme ainoastaan hyvän asumisen kriteerit täyttäviä matala- tai passiivienergiataloja. Tavoitteenamme on, että valtaosa uusista kohteista on matalaenergiarakentamista vuonna 2015 ja passiivienergiarakentamista vuonna 2020.”
Kohvakan mukaan on hyvä, että vuonna 2012 voimaan tulevissa energiamääräyksissä ollaan siirtymässä rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun nykyisen rakenneosittain tapahtuvan ohjaamisen sijaan. Alan toimijoilla on kuitenkin toiveita poliittisille päättäjille.
”Yksiselitteisestä hiilidioksidipäästöihin perustuvasta tunnusluvusta rakennusten energiatehokkuudelle tulisi päättää mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaisi alaa sopeutumaan tuleviin muutoksiin.”
Kiinteistö- ja rakentamisalalla on menossa useita hankkeita energiatehokkuuden edistämiseksi. Käynnissä on projekteja, joissa tavoitteena on kehittää erittäin vähän energiaa kuluttavia ja tulevaisuudessa energiaa tuottavia rakennuksia.
”Tänä vuonna perustetun Rakennetun ympäristön SHOK -yhtiön eräänä tehtävänä on saada aikaan uusia konsepteja energiatehokkuuden edistämiseksi. Korjausrakentamisessa etsimme uusia teknologisia ratkaisuja, toimintamalleja sekä liiketoimintaratkaisuja. Lisäksi Rakli valmistelee omaa energiatehokkuusohjelmaansa”, Kohvakka listaa.
Ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden mukaan toimintatapojen muutosta myös kaikilta osapuolilta.
”Uusien ratkaisujen käyttöönottoa nopeuttaisi tehokkaimmin se, jos energiatehokkuus otetaan ykköskriteeriksi kaikissa tarjouskilpailuissa ja hankinnoissa. Valtio ja kunnat toimivat uusien alan ratkaisujen soveltajina ja edelläkävijöinä.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Kira: Energiatehokkuus ykköskriteeriksi rakentamisessa”
Miksei rakennusala itse vapaahetoisesti ole kehittänyt matalaenergiaratkaisuja, vaan vasta nyt kun valtiovalta panee rajat energiankulutukselle?
Tuo väite, että rakennusala ei ole tehnyt vapaaehtoisesti mitään, on usein toistuva, mutta väärä. VTT kehitti matalaenergiarakentamista jo 1980-luvulta lähtien ja monet 1990-luvun alun pilottikohteet ovat edelleenkin tämän alan kärkeä jopa Euroopan mittakaavassa. Ei kannata uskoa eurooppalaista passiivitalomainontaa ennen kuin katsoo tarkemmin mitä näiden mainospuheiden sisällä on. Kolmilasinen ikkuna on Euroopassa jo ihmejuttu ja lämmön talteenotto ilmanvaihdosta aivan ufoa. Siinä olet oikeassa, että normaalituotantoon noita VTT:n kohteita ei saatu, mutta osaamisesta se ei ollut kiinni.
Kohvakan ajatuksiin voi muuten yhtyä, mutta ajatus siitä, että ihmisten pitäisi energian säästön nimissä luopua kauneusihanteistaan, on epärealistinen. Mieluumminkin pitäisi vaati arkkitehdeilta, että ne tuosta reunaehdosta huolimatta tekevät kaunista arkkitehtuuria. Pahin karhunpalvelus matalaenergiarakentamiselle on, jos talot ovat rumia mutta päättäjät sanovat, että ne ovat kauniita, mutta te ihmiset vaan olette liian tyhmiä sitä huomaamaan.
Eiköhän niiden ykköskriteerien tulisi olla turvallisuus ja terveellisyys. Näiden jälkeen kokonaistaloudellisuus.
Turvallisuus ja terveellisyys onneksi ovat itsestään selvyyksiä uudisrakentamisessa niinkuin pitäisi energiatehokkuudenkin olla 🙂
Ehdottomasti turvallisuus ja terveellisyys täytyy olla rakentamisen ykköskriteereinä. On täysin huuhaata kuvitellakkaan, että kaikki uudet rakennukset olisivat terveellisiä.
Osaava suunnittelu ja huolellinen rakentaminen on hyvin tärkeätä.
Oikeilla jäljillä ollaan, mutta kuten ”realisti” tuossa aikaisemmin totesi, vaatimus luopua kauneusihanteista energiansäästön nimissä kuulostaa yhtä tyhmältä kuin aikoinaan arkkitehtuurin uhraaminen tuotannon vaatimuksille.
Hyvää arkkitehtuuria syntyy uusillakin reunaehdoilla, se vaatii vain asennemuutoksia.
Rakennuttaja voisi vähän avata tuota kauneusihanteista luopumista? Nopeasti ajatellen en ymmärrä miten energiatehokkuus ja kauneus olisivat toinen toisensa poissulkevia?