Selvitys: Lvisa-alalle valmistuvien ammattitaito ei vastaa työelämän tarpeita
Puolet lvi-, sähkö- ja automaatioalan yrityksistä arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi valmistuvien nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Nuorten ammattitaidon puutteina nähtiin vähäinen työkokemus, kädentaitojen puute sekä asenne ja motivaatio työntekoon. Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin seudun kauppakamarin työelämän ammatillisen osaamisen selvityksestä.
Puolet lvi-, sähkö- ja automaatioalan yrityksistä arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi valmistuvien nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Nuorten ammattitaidon puutteina nähtiin vähäinen työkokemus, kädentaitojen puute sekä asenne ja motivaatio työntekoon. Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin seudun kauppakamarin työelämän ammatillisen osaamisen selvityksestä.
Selvitykseen vastasi noin sata Helsingin seudun yritysten johtotehtävissä toimivaa henkilöä ja alueen oppilaitosten koulutusvastaavaa. Marraskuussa tehty selvitys on osa Helsingin seudun kauppakamarin ja pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjien yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Kaupunkitutkimus TA Oy.
Oppilaitosten käsitykset koulutuksen työelämävastaavuudesta olivat selvästi myönteisempiä.
”Nykyisin asentajilta vaaditaan yhä laajempaa teknistä osaamista, oivaltavia ongelmanratkaisutaitoja ja asiakkaiden tarpeiden parempaa ymmärtämistä. Lisäksi työkohteisiin on muun rakennusalan tavoin vaikea löytää käytännön osaavia työporukoiden vetäjiä, projektipäälliköitä ja vastaavia mestareita”, Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen sanoo.
”Opettajien työelämäjaksojen lisääminen olisi yksi tehokas keino lisätä yritysten ja oppilaitosten vuorovaikutusta ja parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta”, Lahtinen toteaa.
Neljäsosa yrityksistä arvioi toimialalla olevan tulevaisuudessa suuria rekrytointivaikeuksia. Tällä hetkellä vaikeimmin täytettäviä tehtäviä ovat lvi-alalla putkiasentajan, lvi-asentajan, insinöörin ja lvi-mestarin paikat. Sähkö- ja automaatioalalla suurin kysyntä on sähkö-, kaukolämpö-, automaatio- ja kylmäasentajista. Ala teknistyy, laaja-alaistuu ja monimutkaistuu muun muassa energiatehokkuus- ja ympäristövaatimusten takia.
Työelämässä on lisääntyvää tarvetta kylmäasennukseen, rakennusautomaatioon, korjausrakentamiseen ja uusin teknologioihin liittyvälle koulutukselle.
”Alalla toimivien yritysten kilpailukykyä kehitetään tehokkaimmin tarjoamalla henkilöstölle joustavia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Koulutuksen vaikuttavuutta lisäisi esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen rahoituksen kehittäminen osatutkintoja suosivaksi”, Lahtinen kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Selvitys: Lvisa-alalle valmistuvien ammattitaito ei vastaa työelämän tarpeita”
alan ongelmana on se että yritykset eivät ole valmiita maksamaan ammattilaiselle kunnon palkkaa. Projektipäällikölletarjotaan palkaksi alta 3000€ vaikka työkokemusta 25 vuotta ja päivittänyt osaamista aktiivisesti. On melko turhaa valittaa ettei ammattilaisia löydy kyse on halusta maksaa osaamisesta
Työnantajat ovat harrastaneet lyhytnäköistä tehostamispolitiikkaa lopettamalla kesätyöntekijöiden ottamisen sekä palkalliset harjoittelut. Luulisi yksinkertaisemmankin jo ymmärtävän, mitä siitä seuraa. Ei ole työkokemusta, koska ei ole töitä, koska ei ole työkokemusta….
PS. Taitaa olla pian aika itkeä kiljuvaa työvoimapulaa.
Mikä estää perustamasta omaa yritystä, ottaa työntekijöitä ja maksaa heille sekä itselle kunnon palkkaa?
Opettajaksi ei tulisi päästä henkilö ,jolla ei ole syvää kokemusta ,miten ko työstä leipä todellisuudessa lähtee.
Kun syvä ammattikarisma säteilee opettajasta,niin oppilaat unohtuvat kuuntelemaan opetusta,oppitunnit ovat mieleenpainuvia tilaisuuksia.
Pinnallinen ammattiosaaminen hyvällä puheella on monesti
hyvin pitkästyttävää nuorelle oppimishaluiselle kuuntelijalle.
Asiakkaat maksavat todellisesta osaamisesta ,ei yrittäjä.
Yrittäjä on se yhteiskunnan renkipaha ,joka pyörittää tätä
työllistävää rulettia kaikkien mitä mielikuvituksellisimpien sään-
nösten viidakossa.
Onhan selvä asia, että koulusta tullut nuorihenkilö on vielä oppimistiensä alussa ammattilaiseksi. Asioita hyvinläheltä seuraavana en voi kuin ihmetellä opettajien tasoa ja motivaatiota opettaa käden taitoja ja visuaalista näkemystä työelämään. Onhan siinä ihmeissään kun kysyy koulunsa päättäneeltä vaikka putken taivuttamisesta tai hitsaamisesta, niin vastaukset on hyvin usein, ei opetettu tai osattu opettaa. Olisiko se liian suuri kynnys palkata ammattilaisia jotka ovat siirtyneet pois jokapäiväisestä työsta antamaan vaikka kädestä pitäen sen opin?
Uskoisin sen motivoivan oppilastakin kun huomaa hei ope osaa. Teoriapuoli on varmaan paremmin hanskassa, mutta kun se tieto on osattava viedä trapetsille loppukäyttäjälle nähtäväksi jota se loppujen lopuksi palvelee. Tästä olisi jo parempi lähteä vanhemman asentajan mukaan oppimaan.
Moni nuori on elänyt lapsuutensa telkkarin ja tietokoneen ruutua tuijottaen joten ei ihme että kädentaidot ja motoriikka on puutteellista. Tämä on usein lähtökohtaisesti vanhempien vika kun ei ole haluttu touhuta ja askarella lasten kanssa. Myös asenne ja motivaatio työntekoon lähtee usein kotikasvatuksesta ts. rahaa on annettu ilman mitään vastinetta tai työpanosta kotona. Mitään pienintäkään auktoriteetti esimiehiä kohtaan ei välttämättä ole kun ei sitä kotona ja koulussakaan ole ollut.