Hinta estää vanhojen asuntojen ilmanvaihdon kohentamisen
Kesähelteillä asuntojen lämpötilat kohoavat etenkin vanhoissa rakennuksissa sietämättömiksi. Uudisrakentamisessa hyödynnetään poikkeuksetta koneellista ilmastointia, mutta vanhoihin kerrostaloasuntoihin uuden ilmanvaihtojärjestelmän liittäminen on hankalaa. Asuntojen ilmanvaihtoa voisi kehittää putkiremonttien yhteydessä, mutta hintataso on niin korkea, että taloyhtiöille tulee kipukynnys vastaan.
Kesähelteillä asuntojen lämpötilat kohoavat etenkin vanhoissa rakennuksissa sietämättömiksi. Uudisrakentamisessa hyödynnetään poikkeuksetta koneellista ilmastointia, mutta vanhoihin kerrostaloasuntoihin uuden ilmanvaihtojärjestelmän liittäminen on hankalaa. Asuntojen ilmanvaihtoa voisi kehittää putkiremonttien yhteydessä, mutta hintataso on niin korkea, että taloyhtiöille tulee kipukynnys vastaan.
-Pelkästään kun tehdään linja- ja putkistosaneerauksia, hinnat voivat olla haastavia. Jos pitäisi vielä ilmanvaihtokanavia laittaa, se vie huomattavasti enemmän tilaa. Vanhojen kiinteistöjen ongelma on, että kuilut ovat pieniä eikä ilmanvaihtoon ole varattu tilaa lainkaan, sanoo liiketoimintaryhmän johtaja Jarno Hacklin rakennusyhtiö YIT:stä.
Vanhoissa taloissa turvaudutaan suurimmaksi osaksi painovoimaiseen ilmanvaihtoon, jossa ilma vain liikkuu lämpötilaerojen vaikutuksesta metallihormien kautta. Modernien rakennuksien koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto takaa useimmiten laadukkaan sisäilman, eikä järjestelmä ole edes energiasyöppö, kun lämpöä voidaan ottaa talteen poistuvasta ilmasta.
70-luvun virheitä halutaan välttää
Sisäilman laatu on erityisen heikkoa suuren muuttoliikkeen aikana 70-luvulla valmistuneissa elementtitaloissa. Öljykriisin jälkeen energiakustannuksia yritettiin pienentää muun muassa niin, että ilmanvaihto laskettiin minimiin. Kun seinät rakennettiin tiiviiksi, kylpyhuoneista kosteus levisi entistä helpommin talon rakenteisiin.
-Aika paljon 70-luvun taloja on jo peruskorjattu. Jonkinnäköinen piikki sen ajan asunnoissa oli, kertoo Olof Granlund -insinööritoimiston suunnittelupäällikkö Jukka Tyni.
Huoneistojen lämpökuormitus on viime vuosikymmeninä kasvanut selvästi, kun asuntoihin on lisätty aiempaa enemmän kodinkoneita, kuten astianpesukoneita, taulutelevisioita ja tietokoneita.
-Aiemmin ei ole ollut tarvetta jäähdyttää niin paljon. Jatkossa myös asuinrakentamisessa sisäilman olosuhdevaatimukset tulevat tiukkenemaan, Tyni arvioi.
Jäähdytyksen luominen myös hankalaa
Viihtyvyyttä voi hellejakson aikana lisätä myös huoneiston jäähdytys. Turussa ja Helsingissä on jo tarjolla energiatehokasta kaukojäähdytystä, joka toimii kaukolämmön tapaan.
Viileä vesi tulee kerrostalon kellariin putkia pitkin, josta se jaellaan asuntoihin viilentämään ilmaa. Asukas vain säätää eri huoneisiin haluamansa lämpötilan, ja laitteet hoitavat loput.
Tosin esimerkiksi pääkaupungissa kaukojäähdytystä on saatavilla vain tiivisti asutussa kantakaupungissa.
-Lisäksi kaukojäähdytys edellyttää taloyhtiöiltä keskitettyä ilmanvaihtojärjestelmää, huomauttaa tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:stä.
Myös kosteuden lisääntyminen kesällä heikentää asumisviihtyvyyttä, kun huoneisto alkaa muistuttaa saunaa. Rakennustekniikan professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisestä yliopistosta muistuttaa, että kosteuden kulkusuunta saattaa kesällä muuttua ulkoilmasta sisätiloihin.
-Kun ulkona on kuuma, vesistöjen haihtuvuus lisääntyy. Siten kuuman ilman kosteussisältö voi olla tavattoman korkea. Kun kosteutta on sisäilmassa vähemmän kuin ulkoilmassa, sitä tulee rakenteiden läpi sisälle, koska se kulkee aina alemman kosteuspitoisuuden suuntaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hinta estää vanhojen asuntojen ilmanvaihdon kohentamisen”