Kaukolämpö mahdollistaa energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon. Lisäksi kaukolämmityksessä päästöjen rajoittaminen on tehokkaampaa kuin rakennuskohtaisessa lämmityksessä. Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyssä asunnossa.
”Kaukolämpö kohtaa markkinoilla yhä enemmän kilpailua. Nyt tehty veroratkaisu heikentää kaukolämmön kilpailukykyä lämmitysmarkkinoilla olennaisesti verrattuna maalämpöön. Muutos voi johtaa jopa kaukolämpöverkosta irtoamisiin”, Kostama toteaa.
Jos kaukolämpöä yhteistuotannossa tuottavalla alueella rakennus irtoaa kaukolämpöverkosta, menetetään kaukolämmöstä irronneen rakennuksen lämmön kulutusta vastaava määrä sähköä. Lisäksi sähköä tarvitsee tuottaa jossakin muualla maalämpöpumpun tarvitsema määrä. Lähes 80 prosenttia Suomen kaukolämmön ja 40 prosenttia sähkön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon.
Verojen noston vaikutus jakautuu hyvin epätasaisesti kaukolämpöasiakkaiden kesken. Suurimmat hinnannostopaineet ovat maakaasua käyttävillä paikkakunnilla, joilla ei ole yhteistuotantoa. Tällaisia paikkakuntia ovat esimerkiksi Hamina, Nastola ja Orimattila. Myös suurissa maakaasua yhteistuotannossa käyttävissä kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Tampereella veronkorotukset voivat merkitä jopa 15 – 20 prosentin korotusta kaukolämmön hintaan.
”Lämpökeskukset ja yhteistuotantovoimalaitokset tarjoavat suurimman mahdollisuuden puuenergian lisähyödyntämiselle. Vaarantamalla kaukolämmön kilpailukyky vaarannetaan samalla puuenergian käytön lisäystavoitteiden saavuttaminen.”
Kostaman mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että kaukolämmön tuotantoa ei syrjitä lämmitysmarkkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, eikä sen polttoaineita tule erikseen verottaa päästöperusteisesti. ET:n arvion mukaan kaukolämpöjärjestelmään on Suomessa investoitu lähes 7 miljardia euroa. Tämän pääoman tehokasta käyttöä ei pitäisi vaarantaa fiskaalisista syistä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “ET: Kaukolämmön kilpailukykyä ei saa heikentää”
Pitkästä aikaa puhutaan oikeasta aiheesta. Kansa ymmärtää mutta ymmärtääkö päättäjät?
Kaukolämmölle tulisi suunnata se tuki, jota on nyt ollaan työntämässä tuuli- ja aurinkoenergialle. Kumpaakaan ei tarvita Suomessa ja niihin käytetty raha on monesta tärkeämmästä asiasta, kuten vanhustenhoidosta pois. Riittävä ympäristöteko on, että kaikkein saastuttavimmista energiantuotantomuodoista, kuten kivihiilestä ja turpeesta siirrytään vähemmän kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin kuten maakaasuun ja erityisesti ydin- ja vesivoimaan. Puun kuskaaminen Helsinkiin poltettavaksi on sulaa järjettömyyttä ja pelkkä maatalouspolitiikan jatke, jota ei voida perustella muulla kuin halulla saada Helsinki maksumieheksi.
Ja mitä tulee kaukolämmön monopoliasemaan, niin ainakin Helsingissä monopoli tuottaa tuloja kaupungille. Sama raha voidaan myös kerätä yleisillä verotuloilla, joka kohdistuisi myös maalämmittäjiin. Jos Espoo ei olisi kaikessa viisaudessaa myynyt omaa energiayhtiötä, myös siellä rahat kilahtaisi kaupungin kukkaroon.
Eiköhän anneta kaukolämpöverkon kuolla pois rauhassa, kuka tarvitsee sitä oikeasti?
Maalämpö ydinenergialla tuotettuna on monta kertaluokkaa ekologisempi kuin hiili-, turve- tai maakaasuvoimaloissa tehty ”yhteistuotanto”. Tämä kaunis nimi peittää alleen tosiasian, että kyseessä on fossiilisten polttoaineiden suruton polttaminen – ja pahimpana hiilenmusta Helsinki.
Kun maalämpö yleistyy ja tämä verkoston kilpailukyky näin ihan ”rapautuu”, tehottomat paikkakunnalliset kaukolämpövoimalat voidaan sitten sulkea yksi kerrallaan ja Suomen päästötaso saadaan nopeasti alas jopa 10-20%. Tervetuloa markkinatalouteen, kuntamonopolit.
Rest In Peace, kaukolämpöturhake.
En ymmärtänyt keskimmäistä kappaletta ollenkaan. Maalämpö ydinenergialla? Ai auringolla? ”Yhteistuotanto”? Ai sähkön ja lämmön?
Niin kauan kuin tarvitaan sähköä (eli käytännössä aina), on ympäristöystävällisintä käyttää kaukolämpöä – ihan sama vaikka olisi pierulla tuotettua.
Kukaan ei lämmitä taloaan maalämmöllä eikä ilmalämpöpumpulla. Sähköä ne tarvitsevat ja paljon, siinä määrin ne yleistyvät. Toki sähkön käyttö voi hieman pienentää, jos putkissa virtaava vesi tai talossa kiertävä ilman on hieman esilämmitettyä ilmaisenergialla. Lämpöpumpun energiaetu katoaa käytännössä siihen, että se houkuttelee käyttämään jäähdytystä kesäaikana. Siihen tarkoitukseenhan nuo pumput alun perin on suunniteltukin.
En ymmärrä kaukolämmön mollaamista, sehän on pelkkä siirtotie. Lisäksi se on talon lämmitysmuodoista ainoa, jossa lämmönlähdettä on mahdollista vaihtaa ilman, että itse tekee mitään. Esim Helsingissä on tutkittu kaukolämmön johtamista ydinvoimalan lauhdevedestä, siinä ei juuri liene hiilidioksidipäästöjä.