RT:n Randell: Ratikkapäätös tuo Turun eurooppalaisten kaupunkien joukkoon, johon se kuuluu
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell uskoo, että raitiotiehankkeet nostavat Suomen kaupungistumisen uuteen vaiheeseen. Kehitys on ollut asuntovetoista, mutta nyt raiteet vetävät rakentamista. ”Suomi on ollut infrassa krooninen alisuorittaja pitkään”, Turun entinen kaupunginjohtaja sanoo.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajalla Aleksi Randellilla oli viime maanantaina iltatilaisuus, mutta hän seurasi sivusilmällä lähetystä Turun kaupunginvaltuuston kiivaasta ratikkakeskustelusta.
Hänellä oli erityinen syy olla päätöksestä kiinnostunut: entisenä Turun kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä selvityksiä raitiotiestä yhtä aikaa Tampereen kanssa jo 2010-luvun alkupuolella.
Tampereen ratikka aloitti liikennöinnin elokuussa 2021. Turku päätti vasta nyt rakentaa raitiotien äänin 36–31. Ratikan pitäisi kulkea kaupungissa seitsemän vuoden päästä ilman viivästyksiä.
Randell kirjoitti maaliskuussa Turun Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa hän kannusti tekemään kaupunkikehityksen kannalta tärkeän päätöksen.
”Muuten olen entisenä Turun kaupunginjohtajana ja päättäjänä välttänyt neuvomasta liikaa seuraajia julkisuudessa. Kampanjointi raitiotien puolesta ja ennen kaikkea vastaan kävi kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaaksi. Yleisesti hyväksytyt faktat eivät enää tahtoneet mennä läpi, joten siksi otin kantaa julkisesti.”
Kaupungit tarvitsevat ankkureita
Randell näkee, että raitiotiet ovat osa kehittyviä eurooppalaisia kaupunkeja, joihin suomalaiset valtuuskunnat kävivät tutustumassa selvitysten yhteydessä. Hänen mielestään Turku kuuluu tähän joukkoon.
”Verrattuna bussivaihtoehtoihin pysyvä raideinvestointi tuo valtavan määrän luottamusta kaupunkikehitykseen. Nyt tarvitaan näitä ankkureita, joilla kaupunki kertoo uskovansa itseensä.”
Yli kolmella miljardilla raitioteitä
- Suomen suurten kaupunkien raitioteihin investoidaan lähivuosina reilusti yli kolmella miljardilla eurolla.
- Turun ratikka maksaa noin 465 miljoonaa ja Vantaan ratikka 750 miljoonaa. Tampereen ratikan jatkolinjojen hinta on noin 360 miljoonaa ja Helsingin ratikkahankkeiden jopa 2,2 miljardia euroa.
- Turun 12 kilometrin pituinen raitiotie kulkee Varissuolta Kauppatorin kautta satamaan.
- Ensimmäinen vaihe aloitetaan vuonna 2027 arkeologisilla kaivauksilla ja muilla valmistelevilla töillä.
- Toisessa vaiheessa aloitetaan varsinainen raitiotien rakentaminen vuonna 2028.
Randell on varma siitä, että Suomen lukuisat raitiotiehankkeet vivuttavat kaikkea muutakin rakentamista.
”Kaupunkikehitys on Suomessa ollut asuntovetoista. Olemme tulleet kaupungistumisessa jäljessä, mutta nyt siirrytään seuraavaan vaiheeseen.”
”Jos katsoo maita, joissa kaupungistuminen on edennyt nopeammin, infrainvestointien merkitys korostuu. Suomi on ollut infrassa krooninen alisuorittaja pitkään”, Randell sanoo.
Ratikka ei kaada taloutta
Ratikan vastustajat ovat pelänneet ensiksikin velkaantumista. Kumipyörät olisivat halvempia.
Randell sanoo, ettei ratikkahanke kaada Turun kokoisen kaupungin taloutta, kuten myös ylin virkamiesjohto on perustellut.
”Tuntuu, että joskus investointitalous ja käyttötalous menevät sekaisin.”
”Puhdas raiderakentaminen ei voi olla lyhyellä aikavälillä kannattavaa. Pitkällä jänteellä investoinnit palauttavat verotuloja ja ovat myös taloudellisesti kannattavia.”
Toiseksi vastustajat sanovat, että raitiotie on jäykkä ratkaisu.
Niin sen pitääkin olla, sanovat Randell ja muut kannattajat.
”Vertailukaupungeissa on nähty kiistatta, että raideratkaisut luovat varmuuden. Vantaallakin pikaratikka jo käynnistää muuta rakentamista. Vähän etupainotteinen hankkeiden käynnistäminen on mahdollisempaa alueille, joille raitiotie tulee.”
Turussa erityisesti Kupittaan tiedepuisto ja sen viereinen Itäharjun alue ovat niin isoja kokonaisuuksia, että Randell sanoo kaupungin tarvitsevan pysyviä liikenneratkaisuja. Rakenteilla oleva joukkoliikennekansi ylittää kaupunginosat toisiinsa.
Uusien yritysten ja työpaikkojen tuoma kasvu alueelle säteilee myös muualle Turun seudulle ja jopa koko maahan.
”Kun kauempaa katsoo, mihin kannattaa investoida, on tärkeää, että saavutettavuus on kunnossa. Se ei ole vain sisäinen ja seudullinen kysymys”, Randell korostaa.
Randell uskoo, että myös raitiotien seudullista linjausta lähdetään nyt edistämään ja ratikkalinjoja rakennetaan myöhemmin lisää, kuten muuallakin on käynyt.
Uusia mahdollisuuksia uudisrakentamiseen
Kolmanneksi ratikkalinjan rakentaminen Varissuolle on herättänyt ristiriitaisia kommentteja. Lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia kuten Tampereen Hervannassakin, jonne kulkee myös raitiotie.
Osa Varissuon asukkaista pelkää vuokrien kohoamista, osa muualla asuvista turkulaisista taas katsoo ratikan hyödyttävän lähinnä varissuolaisia.
Randell sanoo, että raitiotie mahdollistaa sosiaalisesti eriytyneen lähiön kehittämisen ja myös uudisrakentamisen, joka on tällä hetkellä vaikeaa.
Jälkeenpäin katsottuna melkein kaikki liikenneinvestoinnit niin Turussa kuin muuallakin ovat ajaneet asiansa ja tuoneet kasvua.
Randell ei muista, että missään eurooppalaisessa kaupungissa olisi harmiteltu raitiotien rakentamista. Tampereellakin soraäänet ovat vaimenneet.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “RT:n Randell: Ratikkapäätös tuo Turun eurooppalaisten kaupunkien joukkoon, johon se kuuluu”