Destian ex-toimitusjohtaja kiistää syytteet väärinkäytöksistä
Valtion tieyhtiön Destian entiseen toimitusjohtajaan liittyviä sotkuja ei pitäisi puida rikosjuttuna oikeudessa. Tätä mieltä on väärinkäytöksistä syytetyn Jukka Laaksovirran avustaja Petteri Sotamaa.
Valtion tieyhtiön Destian entiseen toimitusjohtajaan liittyviä sotkuja ei pitäisi puida rikosjuttuna oikeudessa. Tätä mieltä on väärinkäytöksistä syytetyn Jukka Laaksovirran avustaja Petteri Sotamaa.
”Jos vastoin käsitystämme katsotaan, että on tehty harkinta- tai arviointivirheitä tai laiminlyöntejä huolimattomuudesta, niin istumme täällä turhaan. Silloinkaan kyse ei ole rikoksesta”, sanoi asianajaja Sotamaa.
Kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemi vaatii Laaksovirralle mahdollisesti jopa ehdotonta vankeutta useista luottamusaseman väärinkäytöistä.
Tamminiemi katsoo, että Laaksovirta junaili asioita Destian hallituksen selän takana ja ylitti valtuuksiaan mm. konsultointisopimuksessa, proomukaupassa ja irtisanoutuvien johtajien kohtelussa. Syyttäjän mukaan Destialle aiheutui parin miljoonan euron vahingot.
Myös Destia vaatii Laaksovirralle rangaistusta. Sen hallitus katsoi aiemmin epäonnistuneensa toimitusjohtajan valvonnassa ja erosi.
Puolustus kiistää syytteet ja vahingot kokonaan.
Jutun pääkäsittely alkoi tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.
”Hyvä, että käräjät alkavat”
Laaksovirta oli avausistunnossa hiljaa. Hän kommentoi tilannettaan lyhyesti salin ulkopuolella.
”Hyvä, että käräjät vihdoin ja viimein alkavat. Päästään puhumaan asiat läpi”, Laaksovirta sanoi. Hän katsoo toimineensa Destiassa yhtiön liiketaloudellista etua ajatellen.
Avustaja Sotamaa ei säästellyt sanojaan. Hänen mukaansa Laaksovirta ei ole toiminut hallituksen selän takana, ylittänyt valtuuksiaan tai aiheuttanut yhtiölle vahinkoa.
”Hänellä ei ole ollut mitään motiivia, syytä tai intressiä sellaiseen eikä hän ole saanut mitään hyötyä.”
Sotamaan mukaan Destian toimitusjohtajalla on laajat valtuudet eikä Laaksovirta ole ylittänyt niitä selvästi tai vilpillisesti. Hän muistutti, ettei Destia ole nakkikioski, vaan 700 miljoonan euron liikevaihdollaan todellinen suuryhtiö Suomen mittakaavassa.
”Ei vahinkoa yhtiölle”
Syyttäjä laskee, että pelkästään proomulla Laaksovirta aiheutti noin 1,5 miljoonan euron vahingot Destialle. Yhtiö ei ole ottanut kantaa vahinkoihin. Se aikoo vaatia korvauksia erillisessä oikeudenkäynnissä.
Puolustuksen mukaan vahinkoa ei ole aiheutettu. Sen mukaan esimerkiksi proomu myytiin samalla hinnalla kuin siitä oli maksettu.
Jutussa on esitetty väitteitä lähipiirin suosimisesta. Syyttäjän mielestä proomu hankittiin, koska tuttavamiehen yhtiö ei saanut sille rahoitusta. Hänen mukaansa sopimukset tuttujen kanssa olisi pitänyt hyväksyttää ylemmällä tasolla.
Puolustuksen mielestä proomukauppa oli liiketaloudellisesti perusteltu eivätkä liiketuttavuus tai ystävyys aseta erityisedellytyksiä sopimuksille.
Laaksovirta solmi kolmen irtisanoutuvan johtajan kanssa sopimuksia, joilla heille maksettiin irtisanomisajalta palkkaa ilman työvelvoitetta. Samaan aikaan Destia maksoi konsultointipalkkioita siitä, että he hoitavat keskeneräiset työnsä loppuun.
Puolustuksen mielestä sopimuksilla turvattiin Destian etua, koska työmotivaatio usein laskee lähtöpäätöksen jälkeen ja kyseiset johtajat työskentelivät Destialle tärkeillä toimialoilla.
Jutun käsittely jatkuu oikeudessa huhtikuulle. Syytteessä ovat myös eräs Destian työntekijä ja proomuhankkeeseen liittyvä liikemies Markku Saarikangas. Heitä syytetään avunannosta osassa tapahtumista. Miehet kiistävät syytteet.
FAKTALAATIKKO
Laaksovirtaa syytetään näistä:
1. Tilasi kiviainesselvityksen vuonna 2008 tuttavansa yritykseltä. Syyttäjän mukaan hankinta olisi pitänyt hyväksyttää hallituksen puheenjohtajalla. Hinta kahdeksasta diasta ja kolmesta sivusta tekstiä yli 30000 euroa. Syyttäjän mukaan vaatimaton selvitys sisälsi lähinnä itsestäänselvyyksiä.
2. Osti yli miljoonan euron proomun vuonna 2008. Vuokrasi sen edelleen tuttavansa yhtiölle, joka ei selviytynyt vuokristaan. Syyttäjän mukaan hankinta ja vuokrasopimus olisi pitänyt hyväksyttää hallituksen puheenjohtajalla.
3. Maksoi ennakkolaskulla yli 60000 euroa Destian rahaa yhtiön työntekijän firmalle vuonna 2009. Yhtiön palveluja ei koskaan käytetty tai edes ollut tarkoitus käyttää. Rahat palautettiin myöhemmin.
4. Laati irtisanoutumassa olevan johtajan kanssa vuonna 2008 sopimuksen, jonka mukaan johtaja sai irtisanomisajalta palkkaa ilman työvelvoitetta. Samalla sovittiin, että lähtevä johtaja hoitaa keskeneräiset työnsä ja laskuttaa niistä Destiaa edustamansa yrityksen kautta.
5. Teki toisen lähdössä olevan johtajan kanssa vuonna 2008 samansisältöisen sopimuksen. Lisäksi johtaja sai pitää Destian tietokoneen, videotykin, tulostimen ja tietokoneohjelmiston.
6. Solmi kolmannen johtajan kanssa vuonna 2008 samansuuntaisen sopimuksen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Destian ex-toimitusjohtaja kiistää syytteet väärinkäytöksistä”
Veli veljeä suojelee – ei tuomiota.
Kuka kärsi? veronmaksajat vaan, eli ei oikeastaan kukaan
Olisi kiva kuulla imagokonsultin mielipide Destian yrityskuvasta.
Muut rakennusliikkeet muuttaa ydinpaikoille, Destia Vantaan perämetsiin vanhaan varastoon..
Eihän vaan nyt ole niin, että yksi pannaan syytteeseen ja todelliset p a i s e e t ovat edelleen ko yhtiössä ja saavat oleskelustaan palkaksi kutsutun korvauksen.