Kaupungit hakevat virolaisyrityksiltä helpotusta tarjouspulaan
Pääkaupunkiseudun kaupunkeja kiusaa tarjousten vähyys tuettujen vuokra-asuntojen tuotannossa. Pahimmillaan asuntokohteisiin ei ole saatu yhtään hyväksyttävää tarjousta tai korkeintaan yksi. Koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei tunnu rakennusliikkeitä kiinnostavan, isoista kaupungeista Helsinki ja Vantaa ovat kääntäneet katseensa Viroon.
Pääkaupunkiseudun kaupunkeja kiusaa tarjousten vähyys tuettujen vuokra-asuntojen tuotannossa. Pahimmillaan asuntokohteisiin ei ole saatu yhtään hyväksyttävää tarjousta tai korkeintaan yksi. Koska vuokra-asuntojen rakentaminen ei tunnu rakennusliikkeitä kiinnostavan, isoista kaupungeista Helsinki ja Vantaa ovat kääntäneet katseensa Viroon.
”Virolaisia yrityksiä on ollut mukana ainakin kolmessa urakkakilpailussa. Päätimme juuri ensimmäisestä asuntoprojektista, jossa pääurakoitsijana on virolaisyritys Rand & Tuulberg. Urakka käsittää kaksi kohdetta Jätkäsaaressa, hitas- ja asumisoikeustalot, joissa on yhteensä 80 asuntoa”, Helsingin Asuntotuotantotoimiston (ATT) toimitusjohtaja Sisko Marjamaa kertoo.
”Jos tarjouskilpailuun lähteneet virolaisyritykset täyttävät hankintalain mukaiset kriteerit, emme me niitä hylkää. Emme voi vaatia ulkomaiselta yritykseltä enempää kuin suomalaiseltakaan, mutta hereillä täytyy olla.”
Vuokra-asunnot jäämässä kuntien kontolle
Vantaan VAV-Asuntojen toimitusjohtaja Teija Ojankoski myöntää, että hekin ovat kiinnostuneita virolaisista yrityksistä. Harmaan talouden torjunta ja alihankintaketjun valvonnan toimivuus kuitenkin huolestuttavat. Siksi virolaiset eivät vielä ole saaneet urakoita.
Virolaisten lisäksi Vantaalla on pohdittu, löytyisikö esimerkiksi Pohjois-Suomesta keskisuurta sopimusurakoitsijaa, joka olisi valmis tulemaan Etelä-Suomeen. Sillä tavalla voitaisiin saada lisää kilpailua pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinoille.
”Tarjousten vähyyden lisäksi ongelmana on tarjousten kalleus. Aralla on tietyt kriteerinsä hinnoille, joten välillä joudumme suoraan hakemaan hylkäävän päätöksen. Kannustintekijät eivät vuokra-asuntotuotannossa ole nyt kunnossa.”
VAV-Asunnot rakennuttaa tänä vuonna 144 asuntoa, mikä on tavoitetta vähemmän. Ojankosken mukaan vuokra-asuntotuotanto on jäämässä kuntien kontolle, mikä tuo mukanaan ongelmia, koska ne eivät pysty tarvittavaan volyymiin nopeasti. Vantaalla rakennuttaa tällä hetkellä vuokra-asuntoja kaupungin lisäksi lähinnä vain VVO.
Välimallin kohteet imivät resursseja
Helsinki rakennuttaa tänä vuonna noin 1 200 asuntoa, joista runsaat 900 on tuettua vuokra-asuntotuotantoa. Rakennusyritykset karsastavat Marjamaan mukaan erityisesti ara-tuotantoa ja urakkakilpailuja. Yksi ratkaisu tarjouspulmaan voisi olla se, että ara-urakan voittaja saisi option tontin ostoon.
Marjamaa muistuttaa, että Helsinki pyrkii mahdollisuuksien mukaan joustamaan, jotta hankkeet saataisiin käyntiin. Jos ilmoittautuneilla rakennusyrityksillä on ongelmia aikataulutuksen kanssa, urakkalaskentaan voidaan antaa lisäaikaa. Lisäksi urakoitsijan annetaan määritellä aloitusaika pitkälläkin aikavälillä.
”Välimallin kohteet ovat imeneet paljon rakennusalan resursseja. Se on näkynyt meillä, ja niitä kohteita on vieläkin lähtemättä liikkeelle.”
Espoossa ongelmana tonttien riittävyys
Espoo rakennuttaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokra-asuntoa tänä vuonna. Kaupunki on teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan saanut vastauksia vuokra-asuntotuotannon tarjouspyyntöihinsä, ongelmana on paremminkin tonttien riittävyys. Tarjoustilanne saattaa kuitenkin muuttua markkinatilanteen myötä.
”Tuetun vuokra-asuntotuotannon rajoitusten lieventäminen voisi herättää rakennuttajien kiinnostuksen, muttei välttämättä rakennusliikkeiden. Paremminkin pitäisi lyhentää vuokra-asuntojonoja elvyttämällä vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa.”
Loukon mukaan Espoolla ei ole mitään estettä käyttää virolaisia urakoitsijoita, kunhan ne täyttävät kaikki samat vaatimukset kuin suomalaisetkin.
”Yllättävän hyvin tarjouksia”
Suurista vuokra-asuntorakennuttajista VVO on saanut kiinteistöjohtaja Eero Saastamoisen mukaan yllättävän hyvin tarjouksia. ”Meillä ei ole ollut tarvetta pyytää tarjouksia virolaisilta rakennusliikkeiltä. Asiasta on kyllä keskusteltu.”
”Tarjouspyyntöjen määrän sijaan ongelmana on nyt tarjousten kalleus. Hinnoissa on palattu ja menty jo tapauskohtaisesti ylikin sen tason, mikä vallitsi ennen talouskriisiä vuonna 2008.”
Parhaillaan VVO:lla on rakenteilla 1 400 vuokra-asuntoa, joista 800 on korkotuettua tuotantoa. Yritys arvioi tämän vuoden aloituksiksi 500 asuntoa, joista noin 200 olisi korkotuettua tuotantoa ja loput vapaarahoitteista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Kaupungit hakevat virolaisyrityksiltä helpotusta tarjouspulaan”
Kyllä tekijöitä löytyy. Ongelma on, että nämä sos.rakennuttajat kysyvät asunto urakat KVR-urakkoina. Niihin kykenevät vain isot rakennusliikkeet, joita ei tällä hetkellä normikatteinen tuotanto kiinnosta. Ehkä kannattais mietiä perinteistä urakkaa tai osaurakkaa. Apuna voisi olla rakennuttajakonsultti, jos omat rakennuttamisresurssit ei riitä muuhun kuin avaimet käteen urakkaan.
Itse asiassa rakennuttajat ovat luopuneet rakennuttamisesta ja moni yleishyödylliseksi itseään väittävä myös sosiaalisesta vuokra-asuntotuotannosta. Ne ostavat rakennusliikkeiltä valmiita hankkeita tontteineen päivineen. Tätä sanotaan kiinteistösijoittamiseksi. Ei siis ihme, että kilpailua ei saada aikaan. Osaava rakennuttaja hankkisi itse tontin ja vaikka pilkkoisi urakan jos pääurakkatarjouksiin ei tule järkeviä tarjouksia. Noita osaurakoita voisi kysyä virolaisiltakin. Niiinhän nuo isot rakennusliikkeetkin tekevät.
Toosi hyvä ajatus. Rakennuttajakonsultteja vaan ohjaamaan hanketta, ja pilkotaan hanke oikein kunnolla. Kaikki yhdessä vastuullisesti rakentamaan. Tehdään niin kuin Sato Arabianrannan loft-asunnoissa…..
Antamalla pirulle pikkusormen……emmeköhän tule näkemään noita Virolaisyrityksiä syömässä Suomalaisten leipää kohta muissakin rakentamiskohteissa kun saavat jalan oven rakoon.
Suomalaisten rakennusliikkeiden on sitten turha itkeä kun
eivät enää pysty kilpailemaan esim. toimisto, infra jne. kohteissa.
Ei tietenkään, koska rakennusbisnes ei ole rakentamista. Vaan tonttikauppaa. Jos kunnallispoliitikot eivät lahjoita hyvää sijaintia jää maankorot nostamatta ja isot ilmaiset lounaat tulematta.
Kyllä kai rakennuttajat ovat pilkkoneet urakat, mutta urakoitsijoita hankkeet eivät kiinnosta siitä syystä, että kovan rahan asuntokauppa vetää hyvin ja toiseksi ARA:n ns. välimallin korkotukihankkeisiin saa paljon paremman hinnan. Niissä on ARA:n kontrolli tainnut pettää pahemman kerran. Urakoitsijat hakevat, tottkai, aina parhaan mahdollisen hinnan. Miksi silloin lähteä hankkeisiin, joissa hintakontrolli on vedetty liian tiukaksi.
Vikaa on varmaan myös tarjouksen pyytäjässä. Jutussakin viitataan suoraan keksisuuriin ja isoihin. Kyllä
pitäisi pystyä pientenkin tarjoamaan. Enkä tarkoita nyt yhden hengen gryndereitä.