Ainakin kolmannes asumistuesta siirtyy vuokriin

Suomen Pankin tuoreen tutkimuksen mukaan on selvää, että osa asumistuesta siirtyy vuokriin, ainoastaan siirtymän suuruus on epäselvää. Tutkimuksen varovainen arvio siirtymän suuruudesta on yksi kolmannes, mutta luku voi olla niinkin suuri kuin 50 prosenttia. Lisäksi vaikutus kertautuu, koska asumistuet on indeksoitu edeltävän 12 kuukauden markkinavuokriin. Tämä kertautumisvaikutus voi jopa tuplata lyhyen aikavälin vaikutuksen.

Markkinavuokrien nousu vahingoittaa eniten lähinnä keskituloisia talouksia, koska ne eivät ole oikeutettuja asumistukeen. Nämä taloudet voivat yrittävät paeta korkeita vuokria ostamalla oman asunnon, mutta markkinavuokrien nousu saattaa nostaa myös omistusasuntojen hintoja. Siten heidän reaalitulonsa laskevat. Lisäksi nämä samat taloudet joutuvat maksamaan lisää veroja rahoittaakseen muiden asumistukea. Tuki johtaa siis suuriin muutoksiin tulonjaossa.

Tutkimuksen mukaan näyttää toisaalta kuitenkin siltä, että asumistuki on lisännyt asuntojen kysyntää enemmän kuin asumistuen välitön tulovaikutus olisi tehnyt, mikä on sopusoinnussa järjestelmän tavoitteiden kanssa.

Tulokset ovat linjassa muihin tutkimuksiin, jotka myös ovat päätyneet verraten huomattaviin vuokravaikutuksiin. Jos vaikutukset todellakin ovat näin suuria, on paikallaan arvioida uudelleen asumisen subventiojärjestelmää ainakin siltä osin kuin kyse on kotitalouksien omavastuista ja tukijärjestelmän implisiittisestä indeksoinnista.

Tässä Suomen Pankin keskustelualoitteessa analysoitiin asumistuen kohtaantoa suomalaisen paneeliaineiston avulla. Tilastoaineisto käsitti 50 000 kotitaloutta, jotka saivat asumistukea ajanjaksona 2000-2008. Tämän lisäksi ajanjaksolta 1989-2009 käytettiin suomalaisista kotitalouksista koostuvia peräkkäisiä poikkileikkausaineistoja, joissa kussakin kotitalouksien määrä ylitti 10 000. Tutkimuksesta vastasi Suomen Pankin neuvonantajana toimiva Turun kauppakorkeakoulun professori Matti Virén.

Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan tästä.