Urakoitsijan valinta keskeistä ullakkoasuntojen rakentamisessa

”Pätevien asiantuntijoiden palkkaaminen tällaiseen hankkeeseen näyttää olevan taloyhtiöille hankalaa. Jos suunnitelmissa on puutteita, töitä ei valvota ja rakentajat tekevät huonoa jälkeä, vuosien päästä alkaa tulla vahinkoja yhtiölle”, linjaa arkkitehti Heli Virkamäki Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta.

Taloyhtiöt myyvät ullakon rakennusoikeuden usein jollekin urakoitsijalle, ja rakentamisen laatu jää yksin urakoitsijan vastuulle.

”Pitäisi ottaa huolella selvää, onko rakentaja tehnyt vastaavia asioita ja onnistunut niissä. Silloin ullakkorakentamisessa ei ole sen enempää ongelmia kuin muussakaan rakentamisessa”, Virkamäki arvioi.

Kattorakenteet tehtävä huolella

Ullakkorakentamisesta ongelmallista tekee kylmän tilan muuttaminen lämpimäksi tilaksi aivan vesikaton alla.

”Katossa ei enää ole reservitilaa, josta voitaisiin huomata, jos katto esimerkiksi kondensoi vettä tai tihkuttaa läpi. Kaikki viat päätyvät lämmöneristeisiin”, selittää Museoviraston tutkija Seija Linnanmäki.

Virkamäen mukaan kattorakenteiden tuulettumiseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota ja ongelmat ovat vähentyneet. Hänen mukaansa toinen vesivahinkoja aiheuttava ongelmakohta on parveketerassien vedeneristys.

Ullakkoasuntojen alakerrassa asuvat valittavat netin keskustelupalstoilla, että yläkerrasta kuuluvat askelten äänet ja muut kolahtelut.

”Pitää huolehtia, että alakertaa vasten tulee niin palo-osastointi kuin äänieristyskin kuntoon”, Linnanmäki sanoo.

Rakentaminen voi vaatia kaavamuutoksen

Uuden kerroksen rakentaminen ei välttämättä onnistu ilman kaavamuutosta, muistuttaa lupainsinööri Jyrki Kosonen Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta.

”Kaavassa saatetaan määrätä sallitun kerrosmäärän lisäksi kerrospinta-ala. Sitten on vielä vanhoja kaavoja, joissa on annettu räystäskorkeus.”

Ullakoille on tehty asuntoja kaikissa vanhoissa kaupunkikeskustoissa.

”Ullakkorakentaminen on kaikkein yleisintä asunto-osakeyhtiöiden omistamissa rakennuksissa, jotka ovat sen verran vanhoja, että niissä on jyrkät harjakatot. Toisen maailmansodan jälkeen yleistyivät elementtitalot, joissa ei ole sellaisia ullakoita, jotka voisi ottaa käyttöön”, Linnanmäki kertoo.

Tampereella ullakkoja on otettu käyttöön etenkin kaksikerroksissa puutaloissa. Näissä ongelmallista on ollut paloturvallisuusmääräysten täyttäminen. Jos ullakosta tulee kolmas kerros, taloon pitäisi lisäksi rakentaa hissi.

Kannattaako hissin jatkaminen?

Kun ullakko muutetaan asunnoiksi, hissin jatkamista uuteen kerrokseen pitää miettiä. Kustannukset voivat kuitenkin horjuttaa projektin kannattavuutta.

”Usein hissit jäävät ylimpään asuinkerrokseen, joten sitä joudutaan jatkamaan. Kattaako uudesta asunnosta saatava hyöty hissin jatkamisen?” selittää Kosonen.

Jos ullakkoasunnot rakennetaan yli neljäkerroksiseen taloon, rapussa pitäisi olla hissi, mutta sitä ei aina tarvitse jatkaa ullakolle asti.

Aiemmin hissin konehuone saatettiin puhkaista katolle, mutta Linnanmäen mukaan nykyään on tarjolla myös sellaisia hissejä, joissa erillistä konehuonetta hissin yläpuolella ei enää tarvita.